Punkalaitumen Sanomat 13.12.2012

Talousarvio nuijittiin pöytään yleiskeskustelulla

Punkalaitumen ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin valtuustokauden viimeisessä kokouksessa lyhyen yleiskeskustelun perusteella. Vuoden viimeisessä kokouksessa palkittiin myös ansioituneita kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Punkalaidun-mitali luovutettiin hallituksen puheenjohtaja Ari Poutalalle (kok) sekä valtuustossa vuodesta 1976 istuneelle, nyt luottamustyöstä luopuvalle Matti Roukalle (kok).

Kunnanvaltuuston kokous oli monelle valtuutetulle viimeinen. Sen sijaan kunnanjohtajan virassa samana päivänä aloittaneen Lauri Innan työsarka alkoi valtuustokauden viimeisestä kokouksesta. Puheenjohtaja Marja Wakkala (sdp) toivottikin uudelle kunnanjohtajalle ”tsemppiä, sielun paloa ja työniloa”.

Ensi vuoden talousarvion esittelyn valtuustolle hoiti sen valmistelusta vastannut hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä. – Miinusmerkkisestä raamista lähdettiin liikkeelle ja lopullinen raami asettui nollaan. Toimintakate kertoo tiukasta budjetista, joka on rakennettu realistiselle verotuloarviolle.

Käydyssä yleiskeskustelussa Matti Roukka harmitteli sitä, että maakuntalehdissä kunnan velanottoa kauhistellaan. – Kuntien välisessä vertailussa velkamme ei päätä huimaa. Ei tämä paperi ole huonompi kuin aikaisempina vuosina.

– Tulevaisuudessa on tärkeää, että kunta pitää talouden kunnossa ja velkamäärän aisoissa. Niin kauan, kuin peruspalvelut pystytään turvaamaan, voidaan olla myös itsenäisiä. Kuntaliitos tarkoittaa mieron tietä, painotti Antti Reunanen (sdp), jolle valtuuston kokous jäi niin ikään viimeiseksi pitkällä luottamusuralla.

Martti Mölsä (ps) piti suorastaan ”käsittämättömänä”, että Punkalaitumen talous on edelleen kunnossa. Hän oli huolissaan investointien toteutumisesta ja jätti ponnen, jossa uusi kunnanhallitus velvoitetaan seuraamaan investointien toteutumista ja ryhtyvän tarvittaviin toimiin, ettei niihin varatut rahat jää käyttämättä.

– Budjetti syntyi yllättävän helposti, monista asioista oltiin samoilla linjoilla. Investointien toteumaa on syytä seurata tarkasti, samoin on valvottava maailmalle jaettavia rahoja. Toimintoja ei omista käsistä ole syytä kevyesti antaa pois, muistutti Outi Uusi-Kouvo (kesk) pohtien Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:lle maksettavan 60 000 euron vuotuisen korvauksen tuomaa hyötyä.

Palkkiot nousevat

Kunnanvaltuusto jättää ensi vuonna työnsä aloittavalle uudelle valtuustolle perintönä korotetut kokous- ja vuosipalkkiot. Vasemmistoliiton Jouko Mäkelä teki esityksen, jossa palkkiot olisi pidetty ennallaan mutta jäi ilman kannatusta.

– Ei osallistuminen ole palkkiosta kiinni. Nyt en näytä saavani edes perussuomalaisia taakseni, heille tuntuu sopivan jo puoluetukikin, Mäkelä piikitteli salin toiselle puolelle.

Matti Roukka totesi vanhaa sanontaa mukaillen, että työmies on palkkansa ansainnut. – Jos valtuuston esityslistan lukee, ei siihen palkkio riitä. Pidän Punkalaitumen Sanomissa ollutta yleisönosastokirjoitusta lapsellisena. Nimimerkillä ei valtuustoon päästä.

Samoilla linjoilla oli Outi Uusi-Kouvo. – Luottamustehtävät vaativat kovasti etukäteistyötä. Yhteisten asioiden hoitoa voi olla kolmekin kertaa viikossa, ei se niin helppoa ole. Palkoille luottamustoimissa ei pääse.

– Palkkioilla ei rikastu mutta niihin sisältyy kyllä piilopuoluevero. Luottamushenkilö ei palkkioista saa itselleen kaikkea, muistutti Antti Reunanen.

Hyvinvointikertomus hyväksyttiin

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan sopimuksen yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden talousarvion ensi vuodelle.

Samoin hyväksyttiin terveydenhuoltolain määräämä hyvinvointikertomus, jonka sisältöä pohti Arto Asa (kok). Hän piti hyvänä, että lapset ja nuoret nostetaan siinä esille.

– 15 vuotta kasvatusalalla olleena koen lasten ja nuorten huonovointisuuden lisääntyneen. Kouluruoka ei maistu, vaan se korvataan energiajuomilla. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus kasvaa ja se tarkoittaa lisää mopoja ja autoja kylille, Asa harmitteli.

Huomionosoitukset

Valtuustokauden viimeisessä kokouksessa jaettiin seuraavat huomionosoitukset:

Punkalaidun-mitali: agronimi Matti Roukka ja maanviljelijä Ari Poutala.

Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 40 vuoden palveluksesta: puuseppä Antti Reunanen.

Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta: luokanopettaja Raija Ketonen, rakennusmestari Martti Mölsä, luokanopettaja Kaija Simula ja vankilan johtaja Marja Wakkala.

Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 20 vuoden palveluksesta: puuseppä Pekka Heliniemi, sosiaalityöntekijä Jouko Mäkelä, laitosmies Kari Nieminen, lehtori Anne Pietilä, palvelusihteeri Sari Saarikko ja luokanopettaja Elina Tervajärvi.

Punkalaitumen Sanomat 22.11.2012

Terveisiä eduskunnasta

Eduskunnassa 13.11.2012 käytetyn puheenvuoron pohjalta tehty kirjoitus.

Energiatodistuslain muutosesitys on todellinen paradoksi!

Alun perin vuonna 2007 energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena oli parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä viidenneksellä koko Euroopan unionin alueella. Nyt ollaan säätämässä uutta lakia energiatodistuksista. Aluksi hieman teoriaa nykyisestä säädöksestä.

Rakennuksen energiankulutus lasketaan energiatodistusta varten käyttäen rakentamismääräyskokoelman mukaisia säätietoja eli Jyväskylä Luonetjärvi -säähavaintoaluetta. Kaikkien rakennusten energiatodistusten sisältämä energiatehokkuusluku on siis suhteutettu Jyväskylän säähän, jolloin eri puolilla Suomea olevat rakennukset ovat vertailtavissa. Suomeksi sanottuna energiatodistus kertoo tavalliselle kansalaiselle rakennuksen energiankulutuksen ja energiatehokkuuden olinpaikasta riippumatta. Nyt tämä järjestelmä ollaan romuttamassa muuntokertoimilla.

Esityksen pohjalta muuntokertoimia käytettäessä vertailtavuus on maallikolle mahdotonta siinä muodossa, mitä alun perin oli tarkoitettu. Selitykseksi on tarjottu poliittista ohjausta, eli ministeriössä virkamiehet ovat toimineet poliittisen paineen alaisina miettiessään muuntokertoimia ministereiden tai kansanedustajien ohjeiden mukaan. Asia voidaan sanoa niinkin, että Euroopan unioni määrää, mitä Suomessa päätetään. Mielestäni poliittinen ohjaus on sopimatonta ja varsinkin virkamiesten, jos halutaan todenmukaista vertailua rakennusten energiatehokkuudessa.

Otan vertailuun kaksi rakenteiltaan samanlaista hyvin rakennettua omakotitaloa. Toinen niistä lämpiää öljyllä, toinen sähköllä. Kun öljylämmitteisen talon energialuokaksi saadaan lakiesityksen laskelmin esimerkiksi C, niin sen kanssa täysin identtisen sähkölämmitteisen talon luokaksi tulee muotokertoimista johtuen E, vaikka talojen energiankulutus on täysin sama. Siis halutaanko lakiesityksessä osoittaa, että ulkomaisella öljyllä lämpiävä talo on meille suomalaisille kaksi luokkaa parempi vaihtoehto kuin sen kanssa identtinen kotimaisesta koskivoimasta energiansa saava sähkölämmitteinen talo?

Omakotitalojen rakennuttajaa tai ostajaa kiinnostaa rakennuksen kuluttaman ostoenergian määrä ja siitä syntyvä lasku. Energiatodistuksesta hän tietää vanhastaan, että mitä parempi energialuokka, sitä parempi kulutus. Hän tietää, että A-energialuokan pesukone kuluttaa vähemmän energiaa kuin C-energialuokan pesukone. Hän ostaa energiaa säästääkseen vain parasta A-luokkaa.

Näin pitäisi olla myös rakennusten kohdalla. Hänen pitäisi voida luottaa siihen, että A-energialuokan talo kuluttaa vähemmän energiaa kuin B-luokan talo. Uuden energiatodistuslakiesityksen mukaan näin ei valitettavasti ole. Uudesta energiatodistuksesta löytyvä energialuokka ei enää kerro rakennusten energiankulutuksen keskinäistä paremmuutta. B-energialuokan talo saattaa kuluttaa vähemmän energiaa kuin A-luokan talo.

Energiamuotokertoimet vesittävät koko energiatodistuslakiesityksen. Eri energiamuotojen jaoteltu laskennallinen ostoenergian määrä kiinnostaa asunnon ostajaa, kun hän tekee valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Nämä luvut löytyvät toki lakiesityksen mukaisesta energiatodistuksesta, mutta ne hautautuvat energiamuotokertoimien taakse. Tältä pohjalta ajateltuna energiatodistusten alkuperäinen tarkoitus menettää merkityksensä.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaitumen Sanomat 8.11.2012

Yrittäjät tukevat kunnan itsenäisyyttä

Punkalaitumen Vuoden 2012 Yrittäjä Mika Kaskenoja palkittiin perjantaina kunnantalolla järjestetyssä yrittäjäjuhlassa. Juhlan keskellä pohdittiin myös elinkeinoelämän tilannetta niin Punkalaitumella kuin Pirkanmaallakin. – Avainsanat ovat: Tuleen ei saa jäädä makaamaan, kuvaili Punkalaitumen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Martti Mölsä.

Yrittäjäjuhlan kunnantalolla avannut Mölsä totesi uusien tuulien puhaltavan Punkalaitumella. Uusi kunnanjohtaja Lauri Inna on aloittamassa työnsä kunnassa, samoin kuin vaaleilla valittu uusi valtuusto. – Siitä on hyvä lähteä, mutta positiivisella asenteella. Uudistuksia tarvitaan Punkalaitumellakin, vaikka melkoista myllerrystä viime vuosina on tapahtunut.

– Punkalaitumella on vahva tahtotila säilyttää kunta itsenäisenä. Ajatusta tukevat yrittäjät sekä myös valtuutetut ja kuntalaiset. Koska näin on, sen eteen on jotain myös tehtävä, Mölsä järkeili.

Hänen mukaansa kunnassa tarvitaan siksi hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia. Uudistuksia kaivataan myös elinkeinoelämän puolella. – Elinkeinopalveluiden informaatiota tulee lisätä, samoin yrittäjien koulutusta. Uusia yrittäjiä ja uusia ideoita tarvitaan myös.

– Yksi idea on ollut oma kotimainen paikkakunnan energia. Tätä tavoitetta on kehitetty jo 15 vuotta ja enenevissä määrin arabit saavat pitää öljynsä, Mölsä totesi.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 1.11.2012

Perussuomalaisille kuntajytky, vasemmisto kuihtui

Punkalaitumen kunnanvaltuuston paikkajako kokee historiallisen muutoksen sunnuntain kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaiset kolminkertaistivat kuudella läpi menneellä ehdokkaalla paikkamääränsä, sosialidemokraatit menettivät puolet paikoistaan. Punkalaitumelaiset olivat Pirkanmaan ahkerimpia äänestäjiä. Vaaliuurnilla kävi 70,9 % äänioikeutetuista.

Kannatusluvuilla ja valtuustopaikoilla mitattuna Punkalaitumella kuntavaalin ainoa voittaja oli Perussuomalaiset, jotka saivat yhteensä 492 ääntä ja 26 % kannatuksen. Verrattuna edellisiin kuntavaaleihin puolueen kannatus nousi 15,8 %.

Ensi vuonna työnsä aloittavaan valtuustoon Perussuomalaiset saavat kuusi valtuutettua. Vaalien ääniharavaksi nousseen Martti Mölsän ja valtuustossa jo istuvan Ari Prihtin lisäksi valtuutetuiksi nousivat uusina Sari Myllyniemi, Ville Seppä, Sami Ojanen ja Tomi Anttila.

Keskusta säilytti asemansa Punkalaitumen suurimpana puolueena. Ehdokaslista sai 683 ääntä ja 36,1 % kannatuksen. Edellisistä vaaleista kannatus laski 3,5 %.

Keskusta menetti yhden valtuustopaikan. Kahdeksan valtuustoon valittua ovat nykyisistä valtuutetuista Outi Uusi-Kouvo, Timo Karunen, Martti Lehtelä, Juha Kouvo ja Sami Ali-Rantala. Uusina valtuustoon valittiin Matti Seppä, Sanna Salioja ja Martti Törmä.

Kokoomuksen kannatus laski edellisistä vaaleista 2,2 %. Ääniä puolue sai 375. Viiden valtuutetun ryhmä pienenee ensi vuonna yhdellä. Nykyisistä valtuutetuista jatkavat Sirkka Madekivi, Arto Asa ja Juha Yli-Parri. Uutena valtuustoon nousee Harri Lumme.

Suurimman tappion Punkalaitumella kärsi SDP, joka menetti neljästä valtuustopaikastaan kaksi. Puolueen äänimäärä oli 243 ja kannatus 12,8 %, jossa laskua oli 3,5 %. Valtuustoon pääsivät Petri Korhonen ja Marja Wakkala.

Vasemmistoliitto saavutti vaalissa torjuntavoiton ja säilytti yhden valtuustopaikan. Puolueen äänimäärä oli tasan sata ja kannatusprosentti 5,3, jossa vähennystä 0,7 %. Jouko Mäkelä jatkaa puolueen valtuustotyötä.

Punkalaitumella kuntavaaleissa annettiin 1899 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Keskusvaalilautakunta ei ollut vahvistanut vaalin tulosta lehden mennessä painoon keskiviikkona.

Aamulehti 29.10.2012

Mölsän joukot rynnivät

Perussuomalaiset nousivat kuntavaaleissa Punkalaitumen valtuuston toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Puolueella oli kuluneella kaudella kaksi valtuutettua, joista Martti Mölsä nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi. Nyt Mölsä veti perässään valtuustoon peräti viisi muuta perussuomalaista. Mölsä on odotetusti kunnan ääniharava 143 äänellään. Yli sadan äänen potin, 118 ääntä oli kerännyt keskustan Outi Uusi-Kouvo , toisen kauden valtuutettu ja valtuuston varapuheenjohtaja. Keskusta on silti menettämässä yhden paikan. Samoin on tapahtumassa kokoomukselle, joka putoaa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Tällä hetkellä puolueella on ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus. Suurimpia häviäjiä ovat sosiaalidemokraatit, joilta on katoamassa kaksi paikkaa. Valtuuston demaripuheenjohtaja Marja Wakkala on jäämässä keskivertoon äänisaaliiseen, ja hävisi äänissä jopa puoluekaveri Petri Korhoselle . Perussuomalaisten nousu tietänee puolueen nousemista joko valtuuston tai hallituksen johtoon. Merkille pantavaa Punkalaitumella on, että valtuusto uudistuu melko voimakkaasti. Luottamusmiehiksi on nousemassa peräti kahdeksan uutta kasvoa. Punkalaitumella äänestettiin perinteiseen tapaan melko vilkkaasti 70,9 prosentin voimalla.

Perussuomalainen lehti lokakuu 2012

Maaseutua ei tarvita enää?

Maaseutu voidaan siis unohtaa. Peltojen ja metsien arvo on unohdettu kehä- kolmosen sisällä. Ruokaa saadaan kaupasta ja energia tulee johtoja pitkin. Niin helppoa se on. Hallituspuolueiden vaalilupaukset ja hallituksen tavoitteisiin kirjatut tavoitteet rasittavat kuntia. Kun hallituspuolueet lunastavat vaalilupauksiaan, kunnat joutuvat uudistusten toteuttajiksi. Haluttiin sitä kunnissa tai ei, koska palvelujen tuottaminen kuuluu kunnille. Kuntien lakisääteisten tehtävien taakka on kasvanut jatkuvasti. Valtionosuudet ovat tarkoitettu nimenomaan kunnille siksi, että näitä palveluja pystytään tuottamaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. seuraavaa: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Samaan aikaan, kun taakkaa lisätään edellä mainituilla velvoitteilla, leikataan valtionosuuksia, jotta valtion budjetti olisi tasapainossa. Eikä siinä suinkaan ole kaikki. Hallitusohjelmasta löytyy maininta, kasvukeskuksiin suuntautuvasta kehityksestä. Tähän lisättynä vielä Etelä-Euroopan valtioiden takauspäätökset ja kriisipankkeihin virtaava pääoma takaavat sen, että olemme pakon edessä. Rahaa riittää muualle, mutta ei suomalaisen elintason ylläpitämiseen kehä kolmosen ulkopuolella. Perusteluina todetaan, että muuten vienti romahtaisi. Hallitusohjelman henki on: "Maaseutu tyhjäksi ja äkkiä!" Kaikki nykyisen hallituksen toimenpiteet tähtäävät siihen, että viimeistään tämän vaalikauden päättyessä viimeisinkin maaseudulla asuva, on vähintään harkinnut muuttamista kuntakeskukseen ja yritykset ovat pakon edessä siirtyneet muualle tai lopetettu. Ministeriöiden virkamiehet visioivat kuinka kaupungistumiskehitys avaa uusia mahdollisuuksia. Tiivis yhdyskuntarakenne luo edellytykset hyvätasoiselle ja taloudelliselle joukkoliikenteelle ja monet matkat ovat riittävän lyhyitä kuljettavaksi kävellen tai pyörällä. Minäkin voin visioida: mökin Miina ja Manu polkaisevat tandemillaan kohti lähintä terveyskeskusta. Matkaa ei ole kuin 45 kilometriä.

Samaan aikaan Perussuomalaisia arvostellaan europolitiikan sotkemisesta kuntapolitiikkaan ja tuleviin kuntavaaleihin, vaikka yhtäläisyys edellä kertomani vaikutuksin on hyvin konkreettinen. Siksi kuntavaaleilla on merkitystä. Muutosvoima kunnissa vaikuttaa aivan varmasti istuvaan hallitukseen ja riittävän suuri Jytky saisi hallituksen rivit vapisemaan. Hallitus on saatava hajalle. Vain sitä kautta voidaan korjata nykymenoa. Perussuomalaiset on ainoana eduskuntapuolueena alusta alkaen vastustanut tukitoimia, jotka rikkovat EU:n omia sopimuksia ja joita runnotaan läpi tavalla, joka ei saa edes perustuslakivaliokunnassa yksimielistä hyväksyntää. Olemme ainoana eduskuntapuolueena myös todistetusti aina vastustaneet liittovaltiokehitystä vauhdittavia päätöksiä. Olemme ehdottaneet, että sijoittajat saavat itse kantaa riskeistään realisoituneet tappiot. Perussuomalaisten päätavoite on voittaa kunnallisvaalit ja nostaa puolue maakunnissa samaan kokoluokkaan kuin mitä eduskuntaryhmä on eduskunnassa. Perussuomalaiset haastavat uskottavasti paikalliset hyvä veli -verkostot. Murramme vanhojen puolueiden vuosikymmeniä kestäneen ylivallan. Lähdemme vaaleihin laittamaan Kunnat Kuntoon ja Puolustamaan Palveluita. Sinulla on ääni. Käytä sitä!

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaitumen Sanomat 11.10.2012

Vaalipaneelissa vähän eroja puolueiden välillä

Punkalaitumelainen yleisö ja puolueiden edustajat olivat herttaisen yksimielisiä monista asioista Aamulehden perjantaina kunnantalolla järjestämässä vaalipaneelissa. Paneelia vetänyt toimittaja Riitta-Liisa Pirttikoskikin joutui ihmettelemään sitä, miten tyytyväinen valtuustosalin täysi yleisö oli kunnan palveluihin.

Kunnantalon valtuustosali täyttyi jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua yleisöstä. Lisää tuoleja jouduttiin kantamaan kahviosta, jotta kuutisenkymmentä paikalla ollut kuntalaista mahtui kuulemaan puolueiden edustajien ajatuksia.

Vaalipanelistit olivat Marju Pihlajamaa (kok), Outi Uusi-Kouvo (kesk), Martti Mölsä (ps) ja Marja Wakkala (sdp). Vasemmistoliiton Jouko Mäkelä joutui jättämään tilaisuuden väliin sairastuttuaan.

Panelistit joutuivat ottamaan kantaa hallituksen kuntauudistukseen ja Punkalaitumen asemaan suunnitelmissa, mikäli uudistus jättää kunnan itsenäisenä pysymisen mahdottomaksi vaihtoehdoksi.

Marju Pihlajamaa liputti suuntautumisessa selkeästi Sastamalaan. – Olisi suuri työrupeama aloittaa alusta uuteen suuntaan. Halutaanko taas maksaa konsulteille palkkioita?

– Odotetaan, mitä valtiovalta päättää. Mieluisin vaihtoehto itselleni olisi Sastamalan, Huittisten ja Punkalaitumen muodostama suurkunta. Jos köyhiä, vanhenemia kuntia laitetaan yhteen, ei niistä yhtäkkiä tule rikasta ja nuorta, pohti Outi Uusi-Kouvo.

Martti Mölsä oli myös vahvasti Pirkanmaalla pysymisen kannalla. – Punkalaidun liittyi Pirkanmaahan vuonna 2005 äänin 19-2. Kuntauudistuksen karttaharjoituksen takana on poliittista ohjeistusta. Yrittäjät ovat suuntautuneet Pirkanmaalle jo 1960-luvulta.

– Niin kauan olemme itsenäisiä, kun joku muualle pakottaa. Siinä tilanteessa paras vaihtoehto olisi suurkunta Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun, tai kuntaliitos Punkalaitumen ja Sastamalan kesken, Mölsä tuumi.

– Suuntaa ei kannata ratkaista ennen kuin tiedetään suunnitelmista tarkemmin. Elän itsenäisessä kunnassa niin kauan kuin mahdollista. Pakkotilanteessa kolmen kunnan liitos olisi mielenkiintoinen, sanoi Marja Wakkala.

Myös paneeliyleisö pääsi äänestämään suuntautumisesta punaisin ja vihrein lipuin. Ylivoimainen enemmistö näki Sastamalan suunnan Huittista ja Satakuntaa parempana.

Kansa kärsisi veroja

Paneelia seurannut punkalaitumelaisyleisö oli yllättävän myötämielinen kunnallisveron nostamiselle, mikäli sillä edesautetaan kunnan säilymistä itsenäisenä. Panelisteilla oli vähän vastauksia tarjota kysymykseen, mistä kunta saa lisää verotuloja.

– Kunnan toimin ei luoda työpaikkoja mutta yritystoimintaa kunta voi edesauttaa. Hokkuspokkus -keinoja ei ole, sanoi Outi Uusi-Kouvo.

Marja Wakkala pisti toivonsa siihen, että maaseutumainen ympäristö nousee suureen arvoon kaupunkilaisten keskuudessa. – Siihen olen 20 vuotta uskonut, ja kun se tajutaan kaupungeissa, on jokainen tölli täälläkin asuttu. Uskon ihan tosissani, että se aika tulee.

Samoilla linjoilla oli Marju Pihlajamaa. – Toivon vähempään kulutukseen perustuvan elämäntavan tulevan muotiin.

Vanhukset ja nuoretkin huomioitava

Punkalaitumen vanhushuollon tilan panelistit kokivat hyväksi. Martti Mölsä ja Marju Pihlajamaa puhuivat omaishoidon merkityksen puolesta. Siihen tulisi löytää myös riittävästi resursseja. Marja Wakkala kaipasi läsnäoloa vanhusten elämään.

Outi Uusi-Kouvo huomautti, että Punkalaitumella vanhushuollon yksiköissä ei juuri ole jonoja, joita pitäisi purkaa.

Sotesin toimintaan kaikki panelistit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja samaa liputti yleisö. – Aivan hämmästyttävää! Onko teillä asiat näin hyvin, ihmetteli Riitta-Liisa Pirttikoski.

Koululaitoksen tulevaisuuden osalta suurin huoli panelisteilla oli lukion säilymisestä. – Nuorten halu lukiokoulutukseen on vähentynyt ja heillä on oltava oikeus päättää opiskelupaikkansa, tuumi Outi Uusi-Kouvo.

– Suurta ihannoidaan valtakunnan tasolla asti. Sivistystoimen uudelleenorganisointi toivottavasti parantaa tilannetta, Martti Mölsä pohti.

Paluumuuttajalle kahvit

Kyösti Syrjälä yleisön joukosta kyseli, mitä Punkalaitumella on tarjota paluumuuttajalle.

– Toimivat palvelut, ystävälliset naapurit, kaunis ja puhdas ympäristö, luetteli Marja Wakkala. Martti Mölsä lupasi näiden luontaisetujen päälle tarjota paluumuuttajalle kahvit.

Aamulehden vaalipaneeli oli tilaisuutena onnistunut. Puolueiden välille ei suuria eroja syntynyt, vaan kaikki olivat vetämässä yhtä köyttä paikkakunnan itsenäisyyden ja palveluiden säilyttämisen osalta. Yleisön yksimielisyys ja tyytyväisyys palveluihin puolestaan pisti epäilemään, oltiinko maakuntalehden silmien alla jopa hieman vieraskoreita.

Punkalaitumen Sanomat 11.10.2012

Eläköön Punkalaidun!

Nyt tarvitaan kovia otteita. Peltojen ja metsien merkitys on unohdettu kehä- kolmosen sisällä. Ruokaa saadaan kaupasta ja energia tulee johtoja pitkin. Näin helppoa se on, kun valta keskitetään Helsinkiin ja Brysseliin. Hallituspuolueiden vaalilupaukset ja hallituksen tavoitteisiin kirjatut tavoitteet rasittavat kuntia. Kun hallituspuolueet lunastavat vaalilupauksiaan, kunnat joutuvat uudistusten toteuttajiksi. Haluttiin sitä kunnissa tai ei, koska palvelujen tuottaminen kuuluu kunnille. Kuntien lakisääteisten tehtävien taakka on kasvanut jatkuvasti. Valtionosuudet ovat tarkoitettu nimenomaan kunnille siksi, että näitä palveluja pystytään tuottamaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. seuraavaa: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Samaan aikaan, kun kuntien taakkaa lisätään edellä mainituilla velvoitteilla, leikataan valtionosuuksia, jotta valtion budjetti olisi tasapainossa. Eikä siinä suinkaan ole kaikki. Hallitusohjelmasta löytyy maininta, kasvukeskuksiin suuntautuvasta kehityksestä. Tähän lisättynä vielä Etelä-Euroopan valtioiden takauspäätökset ja kriisipankkeihin virtaava pääoma takaavat sen, että nyt on aika nousta vastarintaan. Rahaa riittää muualle, mutta ei suomalaisen elintason ylläpitämiseen kehä kolmosen ulkopuolella. Perusteluina todetaan, että muuten vienti romahtaisi.

Hallitusohjelman henki on: ”Maaseutu tyhjäksi ja äkkiä!” Kaikki nykyisen hallituksen toimenpiteet tähtäävät siihen, että viimeistään tämän vaalikauden päättyessä viimeisinkin maaseudulla asuva, on vähintään harkinnut muuttamista kuntakeskukseen ja yritykset ovat pakon edessä siirtyneet muualle tai lopetettu. Ministeriöiden virkamiehet visioivat kuinka kaupungistumiskehitys avaa uusia mahdollisuuksia. Tiivis yhdyskuntarakenne luo edellytykset hyvätasoiselle ja taloudelliselle joukkoliikenteelle ja monet matkat ovat riittävän lyhyitä kuljettavaksi kävellen tai polkupyörällä.

Samaan aikaan Perussuomalaisia arvostellaan europolitiikan sotkemisesta kuntapolitiikkaan ja tuleviin kuntavaaleihin, vaikka yhtäläisyys edellä kertomani vaikutuksin on hyvin konkreettinen.

Siksi kuntavaaleilla on merkitystä. Muutosvoima kunnissa vaikuttaa aivan varmasti istuvaan hallitukseen ja riittävän suuri ”Jytky” saa hallituksen rivit vapisemaan. Perussuomalaiset on ainoana eduskuntapuolueena alusta alkaen vastustanut tukitoimia, jotka rikkovat EU:n omia sopimuksia ja joita runnotaan läpi tavalla, joka ei saa edes perustuslakivaliokunnassa yksimielistä hyväksyntää. Olemme ainoana eduskuntapuolueena myös todistetusti aina vastustaneet liittovaltiokehitystä vauhdittavia päätöksiä. Olemme ehdottaneet, että sijoittajat saavat itse kantaa riskeistään realisoituneet tappiot. Perussuomalaisten päätavoite on voittaa kunnallisvaalit ja nostaa puolue maakunnissa samaan kokoluokkaan kuin mitä eduskuntaryhmä on eduskunnassa. Murramme vanhojen puolueiden vuosikymmeniä kestäneen ylivallan. Lähdemme vaaleihin laittamaan ”Kunnat Kuntoon” ja ”Puolustamaan Palveluita”. Sinulla on ääni. Nyt äänelläsi otetaan kantaa maaseudun ja lähipalvelujen puolesta. Käytä sitä!

Punkalaitumen Sanomat 20.9.2012

Kunnallisvaaleissa mandaattia hakee 58 ehdokasta

Lokakuun 28. päivänä käytävissä kunnallisvaaleissa valtuustoon pyrkii 58 ehdokasta viiden puolueen listoilta. Ehdokasmäärä laski viime vaaleista yhdellätoista ja naisten vähäinen määrä listoilla on silmiin pistävä.

Tiistaina aamupäivällä Punkalaitumen Sosialidemokraattien ehdokaslistan kunnantalolla palvelusihteeri Johanna Saariselle kävi jättämässä yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Rantanen, joka itsekin on ehdolla vaalissa. – Ehdokasmäärä näytti sen verran pieneltä viikonvaihteessa, että laitoin nimeni paperiin, Rantanen naurahtaa.


– Demarien lista on kyllä monipuolinen mutta enemmän olisi nimiä saanut olla, tuumii seitsemän ehdokkaan listasta Rantanen.


Punkalaitumen Kokoomus löysi listoilleen 12 ehdokasta. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 16. – Siitä lähdetään, että nykyinen paikkamäärä valtuustossa säilyy. Tavoite oli saada ehdokkaita enemmän ja naisten vähäinen määrä on pieni pettymys mutta listan henkilöihin olen tosi tyytyväinen, sanoo puheenjohtaja Kaisa Hyyti-Suojanen.


– Monipuolinen lista, jossa on hyvä alueellinen ja ammatillinen jakauma. Myös ikäjakaumaa löytyy, toteaa Keskustan Punkalaitumen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Timo Karunen. Keskustan listalla on 24 ehdokasta. Viime vaaleissa keskustalla oli ns. täysi lista, 31 ehdokasta.


Karunenkin harmittelee sitä, että naisia ei maanitteluista huolimatta saatu lähtemään kuutta ehdokasta enempää mukaan.


Eniten ehdokasmäärää Punkalaitumella lisäsi Perussuomalaiset. Heidän riveistään valtuustoon viime vaaleissa pyrki kuusi ehdokasta, nyt ehdokasmäärä on 13. – Täysosuma, kuten vakiossa, naurahtaa puheenjohtaja Martti Mölsä. – Lista on myös laadullisesti hyvä, vaikka naisia olisi saanut olla enemmänkin. Neljä ehdokasta tällä listalla pitäisi saada läpi valtuustoon. Punkalaitumella muutokset eivät 28 vuoden kokemuksella ole kovin suuria.


– Lista ei ole pitkä, se on pakko myöntää. Pidempikin lista olisi otettu. Tavoitteena on vasemmistoliiton yleiset tavoitteet ja se, että edustus säilyisi tai mieluummin tuplaantuisi, sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jouko Mäkelä. – Aika on sellainen, ettei pienessä kunnassa olla kovin innokkaita lähtemään mukaan kunnallispolitiikkaan. Ehkä usko oman kunnan valtuuston toimintamahdollisuuksiin horjuu.

Punkalaitumen Sanomat 13.9.2012

Kunnanjohtajan hakua jatketaan

Punkalaitumen kunnanjohtajan valintaprosessista vastaava työryhmä päätti maanantaina pitämiensä haastattelujen jälkeen jatkaa viran hakuaikaa 28.9. asti. Työryhmä haastatteli maanantaina viittä hakijaa mutta kallistui jatkoajan kannalle enemmistöpäätöksellä. Ratkaisu aiheutti sen, että kolme hakijaa veti hakupaperinsa pois kisasta.

– Uuden kunnanjohtajan nimeäminen venyy jatkoajan myötä kuukaudella mutta työryhmä katsoi, ettei aivan selkeää potentiaalista henkilöä löytynyt ensimmäisessä haussa. Päätös tehtiin, ettei liika kiirehtiminen jäisi harmittamaan, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Poutala (kok).

Poutala uskoo, että toisella kierroksella kunnanjohtajapeliin saadaan lisää hakijoita. – Virka on herättänyt mielenkiintoa, sen verran paljon yhteydenottoja on kiinnostuneilta tullut. Punkalaitumen maine ja ulospäin näkyminen ovat varmasti auttaneet asiaa.

Päätös jatkoajasta ei silti ollut yksimielinen. – Näkemyksiä oli toiseenkin suuntaan, Poutala myöntää.

– Turhaa ja kallista

Työryhmän enemmistöpäätöksestä poiketen mm. kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Martti Mölsä (ps) olisi ollut valmis suoraviivaisempaan valintaprosessiin.

– Joukossa oli ainakin yksi pätevä tehtävää hoitamaan, hänet olisi voitu valita vaikka suoraan mutta konsultin edessä porukka oli hampaaton. Omaa mielipidettä ei löytynyt, mitä ihmettelen, kritisoi Mölsä.

Hänen mukaansa jatkoaika tarkoittaa turhaa ajan ja rahan menoa. – Tämä päätös maksaa erilaisina ilmoitus- ja palkkiokuluina varmasti kymmenen tuhatta ja mikä on lopputulos? Mitä kuuta havitellaan taivaalta? Kunnan tehtävien hoito ei kestä tällaista touhua. Nyt joudutaan hoitamaan sijaisvoimin pelkkiä rutiineja tilanteessa, jossa olisi ajateltava voimakkaasti tulevaisuutta.

Kolme jäi pois

Viran hakuaika päättyy toisella kierroksella 28.9. Ensimmäisen kierroksen hakijat ja suostumuksen antajat pysyvät automaattisesti hakijoina, mikäli eivät vedä hakemuksiaan pois.

Johtopäätöksensä kunnan työryhmän ratkaisusta tekivät heti tiistaina Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala, seutukoordinaattori Toni K. Laine ja Seuturekry Oy:n toimitusjohtaja Jaana Jantola. Kolmikko ei enää ole käytettävissä kunnanjohtajaksi Punkalaitumella.

Punkalaitumen Sanomien pääkirjoitus 13.9.2012

Uskalias ratkaisu

Punkalaitumen kunnan asettaman työryhmän päätös jatkaa kunnanjohtajan hakuaikaa oli uskalias päätös. Varsinkin, kun se tarkoitti kolmen kärkinimen vetäytymistä kisasta.

Punkalaitumen seuraavan kunnanjohtajan valintaprosessia hoitava työryhmä teki maanantaina uskaliaan ratkaisun. Viisi hakijaa tai suostumuksen antanutta haastateltuaan se päätti jatkaa viran hakuaikaa. Päätöksen seurauksena kolme haastateltua veti ”paperinsa pois”. Joidenkin näkemysten mukaan tästä kolmikosta olisi hyvinkin voinut löytyä Punkalaitumelle uusi kunnanjohtaja. Tätä mieltä on muiden muassa kansanedustaja Martti Mölsä tämän lehden sivuilla.

Tehdystä päätöksestä voi vetää sen johtopäätöksen, että työryhmä ei saanut haastatelluilta mielestään riittävän selkeää käsitystä heidän sitoutumisestaan Punkalaitumeen. Heidi Rämön nopealiikkeisyys on niin kuntalaisten kuin päättäjienkin muistissa ja toisen ”pikavisiitin” mahdollisuus halutaan eliminoida selkeästi.

Sitoutumista korostava näkemys on työryhmältä ilman muuta oikea. Punkalaitumen kunta ei pysty toimimaan tehokkaasti ja pitkäjänteisesti tai vastaamaan tämän hetken päivän polttaviin haasteisiin, ellei viranhoitoon saada riittävän pitkää aikaperspektiiviä. Toisaalta myös Martti Mölsä on oikeassa. Ei kunta voi kuukausikaupalla elää ainoastaan perustehtäviään hoidellen sijaisten voimin. Suurin pelko päätöksessä on se, että päätetty jatkoaika ei tuokaan toivottua tulosta. Kolme jonkinsorttista ”kärkinimeä” on jättänyt pelin ja jos uusi kierros jää laihanlaiseksi hakijoiltaan, mitä sitten tehdään? Kuka kantaa vastuun seurauksista?

Se, että muutamat kunnanjohtajaksi mielivät antoivat suostumuksensa virkaan, kertoo siitä, että myös punkalaitumelaiset olivat aktiivisia uuden johtajan etsijöitä ensimmäisellä hakukierroksella. Nyt samaa aktiivisuutta vaaditaan lisää. Karvalakkilähetystöjä on Suomessa ollut liikkeellä aina, miksei nytkin.

Kotikuntamme kannalta pitää toivoa, että jatkoaika osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Ja kuten tapana on, tuloksen perusteella arvioidaan myös työryhmän työskentely.

Aamulehti 13.9.2012

Saako poliisipomo koukata selustaan?

Martti Mölsä, kansanedustaja (ps)

Kansanedustajan työ on asioiden selvittämistä poliittisten paineiden alla ja kokonaisvaltaista hallintaa. Meitä yritetään ohjailla joka suunnalta. Siksi mielipiteen muodostamiseksi on tärkeää saada tietoa kaikilta sektoreilta. Ei Paateron vetoomus mielipidettäni muuta. Uudistuksia tarvitaan, mutta tässä vaiheessa olen jatkoselvitysten kannalla. Palveluja ei saa viedä vain kasvukeskuksiin.

Punkalaitumen Sanomat 30.8.2012

Kunnat selkä seinää vasten


Hallituksen valmistelema kuntarakenneuudistus ja käynnissä olevat budjettineuvottelut ovat suomalaisten kuntien ja kuntalaisten kannalta kohtalonkysymyksiä. Tulevat kunnallisvaalit ovat kansanäänestys lähipalveluiden ja lähidemokratian puolesta tai niitä vastaan. Nyt on syytä kantaa suurta huolta hallituksen tavasta viedä kuntarakenneuudistustaan läpi. On olemassa aito pelko siitä, että hallitus tulee käyttämään ns. kovia keinoja suurkuntien muodostamiseksi. Vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että jonkinlaisia pakkoliitoksia on tulossa, vaikka hallitus muuta väittääkin. Ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyen Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että kuntien valtionosuuksia ei leikata, jotta kunnilla on mahdollisuus selviytyä tehtävistään. Jos kuntien velvollisuuksia lisätään, tulee hallituksen huolehtia myös niiden rahoituksesta.

Mies, joka aikoinaan vei Suomen EU:n ytimeen tietää, että Suomen kunnat ovat jo pitkään eläneet systemaattisesti yli varojensa. ”Olemme eläneet samalla tavalla kuin Etelä-Euroopan valtiot, ja se on yksi syy kuntien kriisiin. Kun ajattelemme olevamme pikkuisen parempia, ajattelemme, etteivät samat ongelmat kosketa meitä”, sanoo Esko Aho. Hän nosti esimerkiksi pankkipalvelujen kehittymisen, josta kuntapuolella voitaisiin ottaa mallia. ”1990-luvun alussa etäisyys pankkikonttoriin mittasi palvelun laatua. Nykyään meillä on ehkä maailman parhaat pankkipalvelut”, on Aho todennut. Onneksi kysymyksessä on vain Esko Ahon mielipiteet. Samaan aikaan kun valtio jakaa rahaa Etelä-Eurooppaan, niin valtion toimesta leikataan kunnille tulevia valtionosuuksia. Ja hupsista! Syy onkin kuntien, koska rahat eivät riitä peruspalvelujen tuottamiseen. On siinä miehellä otsaa väitteissään.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) haluaa lakiin kirjauksen, joka takaisi ikäihmisten ympärivuorokautiseen laitoshoitoon 0,7 hoitajaa vanhusta kohti. Helsingin Sanomien mukaan tämä maksaisi valtiolle vuodesta 2014 alkaen 73 miljoonaa euroa enemmän kuin mihin budjettikehyksissä on toistaiseksi varauduttu. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön laskelmista. Kirjaus kaksinkertaistaisi lain vaatimat budjettirahat 145 miljoonaan, sillä toistaiseksi sille on varattu 72 miljoonaa euroa valtion rahaa vuodesta 2015. Kahdelle lähimmälle vuodelle varaus on pienempi. Kunnille tuleva lasku olisi niin ikään 145 miljoonaa, koska lain kustannukset on tarkoitus jakaa puoliksi valtion ja kuntien kesken. Yhteishinta 0,7 hoitajan minimin sisältävälle laille olisi STM:n mukaan siis 290 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntavaalit ovat jo hyvässä vauhdissa, kun vasemmistoliittokin on ottanut kantaa peruspalveluministerin hoitajakysymykseen. Vasemmistoliitto on yksiselitteisesti henkilöstömitoituksen kannalla tulevassa vanhuspalvelulaissa. Sekä puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie korostivat eduskuntaryhmän kokouksessa Hämeenlinnassa, että henkilöstömitoitus takaa laadukkaan hoidon. Arhinmäki korosti, että vastoin kokoomuksen väitteitä henkilöstömitoitus ei estä laadukasta kotihoitoa. ”Se ei vie kunnilta itsenäisyyttä. Henkilöstömitoituksella varmistetaan vähimmäistaso, ettei missään hoideta vanhuksia liian pienellä henkilökunnalla”, hän tiivisti.
Istuva hallitus on useaan otteeseen toivonut oppositiolta vastuullista politiikkaa ja hyväksymään hallituksen esitykset, kun leikkauksista on keskusteltu. Nyt kuntavaalien lähestyessä alkavat rivit rakoilla. Onkin pakko kysyä onko oikeiston vai vasemmiston linja sitä vastuun kantamista? Viimeiset 5 vuotta ovat kääntäneet valtion budjetin kierteeseen, jonka oikaiseminen tuntuu mahdottomalta, koska valtion velka on kasvanut kohta 90 miljardiin. Miksi näin on käynyt? Yksi suurin tekijä on 2000–luvulla ollut tuloverojen siirtäminen rikkailta muiden maksettavaksi ja samalla verotusta on siirretty yhä enenevässä määrin tasaverotuksen suuntaan mm. alv:n korotuksilla. Tämän vähätuloisimmat, eläkeläiset, pienyrittäjät ja maatalousyrittäjät ovat jo huomanneet. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus on sitä samaa keskittämistä, jota hallitus on ajanut jo pitempään hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Uudistuksessa henkilöstömitoituksen kustannuksilla ei näytä olevan vastaavasti mitään merkitystä, kun populismi saa ministerin siivet selkäänsä hallituksessa. Vanhustenhoidossa hoitajapula johtuu matalista palkoista. 1 700 euroa/kk on käsittämättömän pieni korvaus fyysisesti ja henkisesti raskaasta työstä, jota hoitajat tekevät. Hoitajien määrän betonointi olisikin taas askel kohti holhousyhteiskuntaa, koska tällöin vanhusten hoitaminen kotona tehtäisiin mahdottomaksi. Uskon, että koko ongelma saataisiin ratkaistua, jos omaishoitajien korvaus kolmin- tai nelinkertaistettaisiin. Kustannukset olisivat minimaaliset henkilöstömitoitukseen verrattuna.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaidun

Aamulehti 13.7.2012

Onko Euroopassa kriisi vai luottamuspula?

Kokoomuksen pääministeri Jyrki Katainen totesi kesäkuun lopulla pidetyn EU:n huippukokouksen jälkeen, että talouskriisi on tuonut muassaan Eurooppaan vakavan luottamuspulan. Pääministeri Kataista on häirinnyt myös se, että talouspoliittisiin ratkaisuun on liitetty asioita, jotka eivät siihen kuulu. Tällaisia on esimerkiksi Eurooppa-hengen ja -uskon kyseenalaistamista, jos ei hyväksy kaikkia ehdotettuja talousratkaisuja. ”Se näkyy kaikilla tasoilla. On aika vaikea olla sellaisessa yhteisössä – eurooppalainen yhteisö –, jonka kokee omakseen, mutta jossa epäilee kaverin motiiveja. On ollut sellainenkin aika, jolloin ei ole tarvinnut epäillä kaverin motiiveja; ollaan oltu eri mieltä, mutta neuvoteltu. Nyt pitää epäillä kaverin motiiveja. Se on raastavaa”, Jyrki Katainen sanoi EU:n huippukokouksen tuloksia arvioineessa seminaarissa Helsingissä heinäkuun alussa. Lisäksi pääministeri Katainen on ihmetellyt, miksi päätöksiä pitää tehdä keskellä yötä tai usein aamuyöstä. EU:n huippukokoukset aloitetaan usein kello 15 ja päätetään aina kello 5 aamulla. Asiantuntijat arvioivat, että 24 tunnin yhtäjaksoinen valvominen vastaa 1 promillen humalatilaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) puolestaan totesi 10.7., että Eurooppa kärsii velkakriisin ja pankkikriisin lisäksi luottamuskriisistä. ”Luottamuskriisistä markkinoiden toimesta päättäjiä kohtaan, mutta myöskin päättäjien välillä ja maiden välillä on epäluottamusta”, kommentoi Urpilainen Helsingin Sanomissa 10.7.

Nyt siis molemmat, pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen ovat avoimesti tunnustaneet, että EU:n valtioiden välillä on vakavia ongelmia luottamuksen kanssa. Muut, muun muassa perussuomalaiset, ovat tiedostaneet tämän ongelma viimeistään silloin, kun valuutansiirrot Euroopassa vapautettiin 1990. Se, onko Euroopassa luottamuspula vai luottamuskriisi, ei tunnu miltään, niin kauan kun meille suomalaisille isoista asioista päätetään Brysselissä promillen humalassa.

MARTTI MÖLSÄ KANSANEDUSTAJA (PS)PUNKALAIDUN

Alueviestin verkkosivut 13.6.2012

Mölsä kyselee veteraanien kuntoutusrahojen perään

Punkalaitumelainen kansanedustaja Martti Mölsä (ps) on tehnyt kirjallisen kysymyksen rintamaveteraanien kuntoutukseen tarkoitettujen rahojen käytöstä. Mölsä kysyy miksi rintamaveteraanien kuntoutukseen tarkoitettuja rahoja jää vuosittain käyttämättä ja miten sosiaali- ja terveysministeriö valvoo rahojen käyttöä kunnissa ja kuntayhtymissä.

Rintamaveteraanikuntoutuksen määrärahaa tarkistettiin vuoden 2012 valtion talousarviossa. Kuntoutukseen on käytettävissä veteraania kohden laskien enemmän rahaa kuin yhtenäkään aiempana vuotena. Tästä rahasta jää kuitenkin valitettavasti käyttämättä vuosittain huomattavia summia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat palauttaneet veteraanien kuntoutukseen tarkoitettuja rahoja Valtionkonttorille neljän viimeisen vuoden osalta yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa. Palautusten määrä väheni vuosien 2009-2010 osalta hieman, mutta summa kasvoi jälleen vuonna 2011. Kunnat ja kuntayhtymät palauttivat viime vuoden kuntoutusmäärärahoista yhteensä 270 812,16 euroa, joka on liki 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2010.

Kysymyksessään Mölsä toteaa, että on valitettavaa, että osa sotiemme veteraanien kuntoutukseen tarkoitetuista varoista jää käyttämättä. Valtiokonttori lähettää kunnille ohjekirjeen rintamaveteraanien kuntoutuksesta, jossa se ohjeistaa kuntia ja kuntayhtymiä muun muassa näin: Kuntien tulee aktiivisesti seurata määrärahan käyttöä, jotta kuntoutukseen varattua määrärahaa ei jäisi käyttämättä ja kaikki kuntoutusta haluavat pääsisivät säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. Linjanjohtaja Marja-Liisa Taipale Valtiokonttorista on todennut, että on vaikea varmistaa asiaa enempää, jos kunnissa ei lueta ohjeita tai tieto ei muusta syystä kulje kunnan sisällä. “Kuntien edustajille tarkoitetuissa tilaisuuksissa nämä kaksi tukimuotoa (veteraanikuntoutus kaikkine eri mahdollisuuksineen ja nämä kotiin vietävät avopalvelut) ovat olleet esillä ja niitä on käyty läpi – mitä ne tarkoittavat, mihin määrärahat on tarkoitettu. Olemme siis yrittäneet valaista asiaa sekä kirjallisesti että erilaisten esitysten muodossa. Kuntia valvovat aluehallintovirastot, joita puolestaan ohjaa ja koordinoi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Nämä molemmat organisaatiot toimivat sosiaali- ja terveysministeriön alaisina.”

Aamulehti 12.6.2012

Saako Halla-aho jatkaa tuomiosta huolimatta?

Jussi Halla-ahon saama tuomio on huomattavasti pienempi kuin Ilkka Kanervan saama, eikä siihenkään reagoitu eduskunnassa millään tavalla. Miksi Halla-ahonkaan tuomion pitäisi vaikuttaa valiokuntien tai eduskunnan työskentelyyn? En näe syytä miksei Halla-aho voisi jatkaa valiokunnan puheenjohtajana. Tietääkseni tapaus ei ole tähän mennessä näkynyt valiokunnan työssä.

Punkalaitumen Sanomat 7.6.2012

Piikki on nyt sitten kiinni!

Olen nyt syksystä 2011 asti kuunnellut kuinka eräät edustajat ovat painottaneet (varsinkin Pia Viitanen), kuinka piikki on nyt saatu kiinni ja enää ei rahaa virtaa eurokriisin hoitamiseen, koska saimme hyvät vakuudet. Otan kolme esimerkkiä asian tiimoilta. Ne ovat vuoden 2012 toisesta lisätalousarviosta, josta käytiin lähetekeskustelu eduskunnassa viime viikolla.

1. Esimerkki

Valtiovarainministeriön toimintamenoihin esitetään myönnettäväksi lisäystä 1 295 000 euroa. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä mm. 525 000 euroa eurokriisin hoitamiseen liittyvistä akuuteista kuluista.

2. Esimerkki

Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha). Momentille myönnetään 1 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle.Valtioneuvoston tiedonannossa (1/2012) todetun mukaisesti euroryhmä päätti 21.2.2012 osana Kreikan valtion rahoitustukipakettia, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien eräistä Kreikan valtionvelkakirjoihin tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista on 1,9 milj. euroa vuonna 2012 ja 0,4 milj. euroa vuonna 2013.

3. Esimerkki

Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 437 920 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan vakausmekanismin (EVM) pääoman maksamiseen. Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden 2012 toiseen lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen osuus EVM:n pääomasta on 1,7974 prosenttia ja osakkeiden lukumäärä on 125 818. Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 mrd. euroa. Tästä 1,43792 mrd. euroa on perustamisvaiheessa maksettavaa pääomaa. Koska Suomi on vaatinut vakuudet Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) myönnettävälle tuelle, on se sitoutunut maksamaan kerralla EVM:n perustamisvaiheessa sisään maksettavan pääoman. Pääoma on maksettava 15 päivän kuluttua Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevan sopimuksen voimaantulosta. Sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan kesä—heinäkuun aikana. Myöhemmin vaadittaessa maksettavan pääoman osuus peruspääomasta on 11,14388 mrd. euroa. Hallintoneuvosto voi milloin tahansa keskinäisellä sopimuksella yksimielisesti päättää vaadittaessa maksettavan pääoman maksamisesta. Johtokunta voi vaatia pääoman maksamista, jos se on tarpeen maksetun pääoman palauttamisesta ennalleen 80 mrd. euron tasoon. Toimitusjohtaja voi esittää maksuvaatimuksen, jos se on tarpeen sen välttämiseksi, että EVM lyö laimin maksuvelvoitteitaan. Koska Suomi on esitetyn lain nojalla velvollinen maksamaan osuutensa vaadittaessa maksettavasta pääomasta, voi tämä johtaa arviomäärärahan ylittämiseen.

Vuoden 2012 toinen lisätalousarvioesitys sisältää 1 440 345 000 euroa eurokriisin hoitamiseen liittyviä määrärahoja. Jokainen lukija voi edellä mainituista esimerkeistä ihan itse päätellä onko piikki kiinni.Itse olen alkanut miettiä mistä piikistä oikeastaan onkaan kysymys. Hallitus sanoo kantavansa vastuuta.Mistä me löydämme tämän hallituksen, kun Suomi on samassa tilanteessa, kuin Kreikka nyt?

Rajavartioston verkkosivut 5.6.2012

Kansanedustajat ja maakuntajohtajat tutustuivat Rajavartiolaitoksen toimintaan Turussa

Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueen kansanedustajia, maakuntajohtajia ja edunvalvontapäälliköitä oli maanantaina 4.6.2012 tutustumassa Rajavartiolaitoksen toimintaan Turussa vartiolaiva Uiskolla. Tilaisuuden isäntänä toimi apulaiskomentaja Mikko Hyyppä, jonka johdolla vieraat pääsivät tutustumaan niin Länsi-Suomen merivartioston tärkeimpiin toimintoihin kuin vartiolaivaankin. Ohjelmaan kuului myös merivartioston uuden partioveneen esittely.

Muutama vieras tarttui harvinaiseen tilaisuuteen päästä vinssattavaksi merestä helikopteriin. Ilkka Kantola, Martti Mölsä ja Petteri Orpo totesivat kokemuksen olleen hieno. Samalla he vakuuttuivat myös ”pelastajiensa” vankasta ammattitaidosta ja korvaamattoman arvokkaasta työstä meripelastustilanteessa. Vartiolaiva Uiskon päällikkö, kapteeniluutnantti Mika Möttönen totesikin helikopterien olevan meripelastuksessa lyömättömiä.

Katso vierailuun liittyvät kuvat kuva-albumista.

Aamulehti 22.5.2012

Suurituloiset jättävät nuorisolle perinnöksi velkataakan

Suomessa suurituloisten marginaaliveroja on alennettu reippaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1994 ylin marginaalivero oli 65 % ja viime vuonna 54,7 %. Pääomaverotuksen muutoksilla on Suomessa ollut vielä suurempi vaikutus tulonjakoon kuin tuloverojen kevennyksillä. Vuonna 1981 suurituloisin kymmenes keräsi tuloista 17,5 % ja vuonna 2007 noin 24 %. Verotuksen keventäminen käynnisti huippujohtajien palkkahuutokaupan. Palkasta on muodostunut mittari, jolla johtajat on asetettu arvojärjestykseen. Mitä korkeampi palkka, sitä parempi johtaja. Vai pitäisikö sanoa totuuden nimessä, että mitä korkeampi palkka, sitä ahneempi ihminen. Huippupalkan lisäksi on tiedossa kultainen kädenpuristus, jos joutuu luopumaan johtajan pestistä.
Valtionvelkaoli huhtikuun lopussa 79 812 miljoonaa euroa. Se kasvoi kuukaudessa 1 259 miljoonalla. Asukasta kohden velkaa oli 14 759 euroa. Mikäli valtionvelka kasvaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti, se on vuonna 2015 noin 108 miljardia euroa eli 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden pyörittäminen velkarahalla on osoittautumassa katastrofiksi, sillä nykymenon tulevat maksamaan nykyiset nuoret. Tulevien velanmaksajien tilanne ei vaikuta kovin hyvältä, sillä Suomessa oli maaliskuun lopussa noin 30 000 alle 24-vuotiasta työtöntä. Tilastot kertovat kuitenkin vain osan totuudesta. Työttömiä ovat vain ne nuoret, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Todellinen määrä on yli 60 000 eli joka viides nuori elää työelämän ulkopuolella.
Toinenhyvin huolestuttava asia on nuorten maksuvaikeuksien lisääntyminen. Tammi-huhtikuussa 18–29-vuotiaille rekisteröitiin yli 32 000 uutta maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriörekisterissä on 80 000 nuorta. Hallituksen linja on käytössä myös luottomarkkinoilla: velkaa maksetaan velalla. Valtio saa rahaa lainaamalla sieltä, missä sitä on ja verottamalla sieltä, missä sitä ei ole. Haluavatko Suomen suurituloisimmat jättää tälle nuorelle väestönosalle perinnöksi pelkästään velkaa sen vuoksi, että voisivat nyt elää yltäkylläisyydessä valtion velkarahoilla?

MARTTI MÖLSÄ KANSANEDUSTAJA (PS)PUNKALAIDUN

Perussuomlainen toukokuu 2012

Kansanedustajat liikkeellä Vesilahdella ja Orivedellä

Pienituloisia kuritetaan edelleen

Pirkanmaalaisista PS:n kansanedustajista Vesilahdella sunnuntaina esiintyivät Lea Mäkipää ja Martti Mölsä. Martti kertoi puheessaan viikolla eduskunnassa kehysriihen keskustelun tuloksista ja kannanotoista. Yhteenvetona kehysriihestä Mölsä totesi: ”Takki ympäri ja köyhät kyykkyyn”. Vasemmiston täydelliseksi sanojen syömiseksi mm. arvonlisäveron osalta hän näki hallituksen päätökset. Pienituloisia kuritetaan edelleen. Varsinkin lääkkeiden ja ruuan veronkorotukset koskettavat tasaveroina jälleen pienituloisia suhteellisesti rankimmin. Valtiontalouteen kaivataan pikaista suunnanmuutosta. Euroopan tukemiseen on saatava viimeinkin loppu. Mahdollisten uusien maiden (Espanja, Italia) tuleminen tuettavien listalle vie koko Euroopan talouden kuralle. Martti Mölsä näki toki hyvääkin kehysriihen anneissa. Perussuomalaisilta kopioitu ns. Wahlroos-vero on saanut solidaarisuusveron nimen ja tulee voimaan, tosin vain väliaikaisesti. Myös veteraanien ja rintamamiesten kuntoutukseen RAY:n varoista luvattu lisäraha on oikea päätös. Kuntien tulisi huolehtia tiedotuksesta niin, ettei kunnissa jää kuntoutukseen saatuja määrärahoja käyttämättä. Pitäisi huolehtia siitä, että myös veteraanien omaishoitajille järjestyisi kuntoutuspaikkoja. Lue koko juttu tästä.

Tyrvään Sanomien verkkosivut 12.5.2012

Pienet lukiot voivat olla vaarassa, väläytteli Satonen

Kotimaisen sianlihan tuotanto, tuulivoima, alkoholin käyttö liikenteessä, maaseudun autioituminen, pienten lukioiden tulevaisuus ja kotitalouksien suuret asuntolainat. Muun muassa näistä käytiin keskustelua eduskunnan kyselytunnilla. Tyrvään Sanomat tapasi eduskuntavierailulla pirkanmaalaisia kansanedustajia.

Sastamalassa on 3 lukiota. Onko niitä liikaa, kansanedustaja Arto Satonen (kok)?

”Niin kauan kuin pienet lukiot saavat valtion erityistuen, lukioverkkoon ei tarvitse kajota. Mutta jos tuki loppuu, siinä vaiheessa siihen on pakko puuttua. Tämä tapahtuu aikaisintaan vuonna 2014. Mouhijärven ja Äetsän lukiot ovat oppilasmääriltään pieniä.”

Mikä on lukion tilanne Punkalaitumella, kansanedustaja Martti Mölsä (ps)?

”Punkalaitumella tilanne on vakava, sillä vain 5 hakee ensi syksynä lukioon. Tällä menolla lukiokoulutus loppuu. Lukio on kunnan kannalta tärkeä. Jos lukio loppuu, kunta menettää 200 000-300 000 euroa valtionapuja.”

Ajetaanko pienet lukiot alas, opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp)?

”Lukioista on tarkoitus säästää 30 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä ei kuitenkaan tulla mekaanisesti tekemään niin, että poistetaan pienten lukioiden korotettu valtionosuus.”

Lue koko juttu tästä.

Koko juttu Tyrvään Sanomissa tiistaina 15.5.

Perusuomalainen huhtikuu 2012

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Suurristi Martti Mölsälle

Kansanedustaja Martti Mölsälle (ps) luovutettiin Suomen Yrittäjäristin Suurristi 1.4.2012 Punkalaitumellajärjestetyssä syntymäpäiväjuhlakonsertissa. Suurristin Mölsälle luovuttivatPirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili ja varapuheenjohtajat Janne Vuorinen ja Samuli Suonpää sekä Punkalaitumen Yrittäjät ry:n kunniapuheenjohtaja Kauko Niemi. Suomen Yrittäjäristin Suurristi on perustettu vuonna 1990 ja se on huomionosoitus henkilölle, joka yksityisenä yrittäjänä tai yksityisen yrittäjyyden edistäjänä on erityisen ansioitunut tai omalla panoksellaan vaikuttanut merkittävästi Suomen Yrittäjien tai sen jäsenjärjestöjen luottamustehtävissä tai osallistunut yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin vähintään maakuntatasolla edistäen niissä yksityistä yrittäjyyttä. Martti Mölsä on toiminut yrittäjänä vuodesta 1983.

Punkalaitumen Sanomat 5.4.2012

Martti Mölsälle Yrittäjien Suurristi

Kansanedustaja Martti Mölsä sai vastaanottaa 60-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan liikuntahallilla sunnuntaina Suomen Yrittäjien myöntämän korkean huomionosoituksen. Yrittäjäjärjestö palkitsi Mölsän työn yrittäjyyden edistäjänä myöntämällä hänelle Yrittäjäristin Suurristin. Yrittäjäristin Suurristin järjestysnumeroltaan 262 Mölsälle luovuttivat Pirkanmaan Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Kiili, varapuheenjohtajat Janne Vuorinen ja Samuli Suonpää sekä Punkalaitumen Yrittäjät ry:n kunniapuheenjohtaja Kauko Niemi.
Mölsän syntymäpäivistä muodostui suuri kansanjuhla. Kolmensadan hengen yleisön joukossa oli päivänsankarin sukulaisten ja ystävien lisäksi runsaasti poliitikkoja mm. eduskunnan 2. varapuhemies Anssi Joutsenlahti, joka toi juhlaan eduskunnan tervehdyksen, juhlapuheen pitänyt Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sekä kansanedustajat Arto Satonen (kok), Juho Eerola (ps), Hanna Tainio (sdp), Mikko Alatalo (kesk), Lea Mäkipää (ps), Kike Elomaa (ps) ja Ari Jalonen (ps). Pirkanmaan liittoa edustivat maakuntavaltuuston puheenjohtajan Hanna Tainion lisäksi maakuntajohtaja Esa Halme ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
Kannatuksen nousu alkoi savusaunan lauteilta
Juhlapuheen pitänyt Timo Soini muisteli kolme vuosikymmentä kestänyttä yhteistyötä ja tuttavuutta Martti Mölsän kanssa. Hän luonnehti päivänsankaria eduskuntaryhmässä joukkuepelaajaksi solistien joukossa.
– Mediankin olisi syytä tutustua sinun kaltaisiisi perussuomalaisiin, kovaa työtä tekeviin ihmisiin. Olet asiallinen mies, läpeensä asiallinen, kiitteli Soini.
Perussuomalaisten kannatuksen kasvu ”kapean leivän vuosien” jälkeen alkoi Soinin mukaan Punkalaitumelta Mölsän savusaunalta vuonna 1998.
– Saimme ajatuksen, että lähden ajelemaan mopolla Punkalaitumelle. Ajankohtainen kakkonen tuli paikalle kuvaamaan, ja reissu päättyi Martin savusaunalle. Saunan lauteilla istui suomalaisia miehiä koko komeudessaan, se oli kaunis näky. Saimme ilmaista prime timea televisiossa ja silloin alkoi nousu.
Virallisen osuuden lisäksi juhlassa kuultiin runsaasti erilaisia musiikkiesityksiä. Naiskuoro Pihlajanmarjojen lisäksi musisoinnista vastasivat mm. Mikko Alatalo, Aimo Kokkola, Kike Elomaa, Juho Eerola sekä Mölsän suvun kitarayhtye.

Aamulehti 1.4.2012

Isän perintö kantoi eduskuntaan

60 vuotta: Martti Mölsä kiittää Pirkanmaan kansanedustajien yhteistyökykyä

Kun Martti Mölsä oli poikaiässä, hänen isänsä Johannes Mölsä kulki ympäri Satakuntaa SMP:n piirisihteerinä. Isän kokouksista ja ylipäätään politiikasta keskusteltiin kotona. Itu jäi elämään, ja kun Johannes Mölsä vuonna 1984 kuoli, 32-vuotias Martti oli valmis astumaan hänen tilalleen Punkalaitumen valtuustoon. Valtuustoura jatkuu nyt 28:tta vuotta, ja viime keväänä täyttyi toinen unelma. Martti Mölsä ponnahti perussuomalaisten kansanedustajaksi 4 429 äänellä. Mölsä sanoo suoraan, että eduskuntatyön alkutaival on ollut opettelua, niin kuin kaikilla. Toivomuksensa mukaisesti Martti Mölsä pääsi ympäristövaliokuntaan ja on lisäksi hallintovaliokunnan varajäsen. Valiokuntatyötä Mölsä pitää mielekkäänä, mutta suuressa salissa taistelu näkyvyydestä on kovaa.

– Kyselytunnit ovat hyvä esimerkki. Kaikki haluavat olla äänessä, ja ja puhemies jakaa puheenvuorot harkintansa mukaan. Oman vuoron saaminen ei suinkaan ole mikään itsestäänselvyys.

Jonkinasteinen yllätys on ollut hallitus-oppositio -asetelman jyrkkyys - asiassa kuin asiassa. Tämä kuilu ei onneksi näy pirkanmaalaisten kansanedustajien neuvottelukunnassa, jonka puheenjohtajaksi Mölsä hiljakkoin valittiin.

– Koko 18 edustajan joukkoa saadaan harvoin yhtaikaa kokoon, mutta neuvottelukunnan kautta voimme slti edistää pirkanmaalaisia hankkeita, Mölsä sanoo. Nähtäväksi jää, iskeekö meneillään oleva kuntauudistushanke kiilaa maakunnan edustajiin. Mölsän oma kanta uudistukseen on sama kuin kotikunnan virallinen näkemys.

– Uudistus ei etene, jos vain piirretään kartta ja käsketään noudattaa sitä. Ensin pitää ratkaista, mitä tehtäviä uudessa mallissa kunnalla on, voisiko maakunnilla olla nykyistä enemmän roolia ja mikä kuuluu valtiolle. Mölsän mukaan on selvä, että kuntakarttaa on uudistettava, mutta sen on tapahduttava vapaaehtoisen yhteistyön kautta. Punkalaitumen itsenäisyys on Mölsälle tärkeä asia, mutta jos se käy mahdottomaksi, hän näkisi mieluusti Sastamalan, Huittisten ja Punkalaitumen yhdistyvän todelliseksi suurkunnaksi. Martti Mölsä on varma, että vielä vuonna 2015 suurta kuntauudistusta ei tulla näkemään. Sen sijaan hän arvioi, että viisi vuotta myöhemmin Suomesta on saattanut kadota kuntia niin, että jäljellä niitä on ehkä 250.

Riitta-Liisa Pirttikoski

Turun Sanomat 1.4.2012

60 vuotta huomenna

Mölsän 40-vuotinen luottamusura huipentuu Arkadianmäellä

Kansanedustaja Martti Mölsän vanhan työhuoneen seinällä on juliste, joka painottaa Punkalaitumen olevan ihanan keskellä. Mölsästä ei voi samaa sanoa. Pikemminkin hän istuu hieman syrjässä. Istuu ja tarkkailee, sanoo lopuksi oman mielipiteensä. Ei pyri esille, mutta eduskuntaan hän on pyrkinyt, 20 vuoden ajan.

Viime vaalien perussuomalaisten menestys imaisi Mölsän mukanaan Arkadianmäelle. Ei mies muiden äänillä edustajaksi matkannut, luottamusta rauhallinen mies on kerryttänyt 40-vuotisen luottamushenkilöuran ajan. Reilun 3 000 asukkaan kunnassa asuva mies keräsi eduskuntavaaleissa reilut 4 400 ääntä.

Kiinnostus politiikkaan on veren perintöä. Mölsän isä toimi pitkään Suomen Maaseudun Puolueen Satakunnan piirisihteerinä, ja poika jatkoi isän jalanjäljissä. Heti valmistuttuaan Mölsä meni paikalliseen arkkutehtaaseen töihin ja kipusi rakennuslautakuntaan. Punkalaitumen valtuustossa hän on toiminut katkeamatta vuodesta 1985 lähtien.

Isän perinnöstä huolimatta Mölsä mietti harkitsevaisena miehenä puolueen valintaakin perin pohjin.

– Katua ei ole tarvinnut kertaakaan. SMP ajoi oikeita arvoja: rehellisyyttä ja pienen ihmisen asiaa. Perussuomalaisten myötä mukaan on tullut suomalaisuushenki, oman kansakunnan asia, Mölsä sanoo.

Ainoa asia, mikä saa Mölsän hieman tulistumaan, on perussuomalaisiin liitetty rasistileima. Takavuosina hän itsekin suhtautui varauksellisesti Punkalaitumelle perustettuun vastaanottokeskukseen, mutta nyt hän näkee sen hyödyt. Kovin olisi Punkalaitumen raitti hiljainen ilman maahanmuuttajia.

– Vastaanottokeskus on täällä nyt kolmatta kertaa ja toivon, että se se säilyy. Ensisijaisesti hädänalaisia pitäisi kuitenkin auttaa heidän omassa maassaan. Sitä hekin varmasti haluaisivat, Mölsä sanoo.

Perussuomalaisista syntyy helposti mielikuva porukasta, joka tulee toimeen vain omassa joukossaan. Mölsän mukaan asioiden eteenpäinvieminen vaatii yhteistyötä. Siihen on avautunut mahdollisuus esimerkiksi Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnassa, jota Mölsä johtaa.

– Minä pyrin rakentamaan asioita pikemminkin asialinjalla kuin räyhäkkäällä politiikalla, Mölsä sanoo. Se vaatii kuitenkin aikaa, räyhäpolitiikalla pääsee esille nopeammin.

Kritiikkiäkin Mölsä on kotikunnassaan saanut. Miestä kun ei ole eduskunnan puhujapöntössä kyselytunneilla nähty. Mölsä vastaa, ettei ensimmäisen kauden kansanedustaja televisioidussa osassa puheenvuoroa saa. Kun kamerat ovat poissa, saavat tulokkaatkin puhua. Ja sitä mahdollisuutta Mölsä on käyttänyt. Hän on puhunut puolustusvoimauudistuksesta, Euroopan talouskriisistä ja lapsiperheiden asemasta, mutta rakkaimmaksi aiheekseen hän nostaa eläkeläiset. Hän puhuu indeksileikkureista, taloyhtiöiden kohoavista vastikkeista, polttoainekustannuksista, ostovoiman hiipumisesta. Osansa saa EU, se kun vaatii rakennusten energiatehokkuuden parantamista, sekin näkyy eläkeläisten kukkarossa. Ja kuntauudistus, se saa vain pyyhkeitä.

– Hallituksen suunnitelmat halvaannuttavat pienet kunnat hetkellä, kun meidän pitäisi miettiä, miten tuoda elinvoimaa, Mölsä sanoo.

Syntymäpäiviään Mölsä juhlii etukäteen 1.4. Punkalaitumen liikuntahallissa, kaikille avoin tilaisuus alkaa kello 13.

Erja Hyytiäinen

Punkalaitumen Sanomat 29.3.2012

Martti Mölsä 60 vuotta

Kansanedustajuus täytti kalenterin ja särki illuusioita

Kun Martti Mölsä kymmenen vuotta sitten pohti elämänmenoa savusaunansa pihapiirissä Palojoella, koki hän itsensä Havukka-ahon ajattelijaksi. Miehen elämä mullistui viime vuoden keväällä eduskuntavaalien myötä. Perussuomalaisten jytky nosti 2.4. 60 vuotta täyttävän Martin monien yllätykseksi vallan kamareihin Arkadianmäelle.

– Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna nyt on ihan uudet kuviot, vaikka kyllä sitä vieläkin voidaan miettiä, missä se tuli piileksii tulitikussa? Vaalien myötä melkein 30 vuotta kestänyt yrittäjäjakso katkesi ja kalenteri täyttyi. Isännöitsijänä minun piti jäädä eläkkeelle ja taloyhtiöt Punkalaitumella muuttaa kotimaiselle energialle, Martti naurahtaa.

Eduskuntaan pääsy ei silti ole leikannut siipiä uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöystävällisyyden lisäämisestä kotipitäjässä. – Ne ovat paikkakunnan valtteja ja niitä pitäisi vahvistaa. Ajatusta on syytä kehittää mutta omalta osaltani nyt ehkä eri näkökulmasta.

Mölsä myöntää, että eduskuntaan pääsy ja työn aloittaminen siellä olivat suoranaista tunteiden vuoristorataa. – Ensin valituksi tuleminen oli hauskaa. Kun arki selvisi, oltiin täysin uusien haasteiden edessä. Taloyhtiöiden isännöinneistä luopuminen oli kova urakka ja samalla piti opetella eduskuntatyötä.

Kuntapolitiikkaa vuosikymmenet tehnyt Mölsä on eduskuntatyössä joutunut oppimaan erilaisen tavan tehdä päätöksiä. – Eduskunnassa hallitus-oppositio -asetelma on vahva. Kunnassa hyvää asiaa kannatetaan kautta puoluekentän, eduskunnassa vastapuolen esityksen taakse ei mennä, olivatpa ne kuinka hyviä. Toinen särkynyt illuusio liittyy yksittäisen edustajan vaikuttamismahdollisuuksiin, ne ovat vähäiset. Paras vaikutuskanava on oma eduskuntaryhmä, ja myös valiokunnissa pystyy keskustelemalla vaikuttamaan asioiden valmisteluun.

– Itse en ole lähtenyt eduskunnassa "riehumaan", enkä ole jatkuvasti äänessä. Minusta ei ole kurkkusuorana huutajaksi. Mieluummin olen liikkeellä pidemmällä tähtäimellä. Puheenvuoroja olen tietysti käyttänyt ja kyllä niitä siellä saa, kun jaksaa istunnot istua loppuun asti. Kyselytunnilla sen sijaan etusijalla ovat puolueen ja eduskuntaryhmien johtajat ja valiokuntien puheenjohtajat.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on vaaleista lähtien ollut median suurennuslasin alla. – Sisältä katseltuna ryhmä toimii hyvin. Se on yksimielinen, mikä on nähty äänestyksissä, eikä ryhmän sisällä ole klikkejä, vaikka niinkin on väitetty. Muutamien edustajien kohdalla negatiivinen julkisuus on johtunut turhautuneina annetuista lausunnoista, Mölsä arvelee.

Oppositio on saanut vajaan vuoden aikana roimia hallituksen esityksiä olan takaa. – Euron kriisistä jauhetaan jatkuvasti. Sille tielle ei näytä olevan loppua. Edelleen puhutaan, ettei Kreikka tule selviämään tukitoimista huolimatta ja että Espanjakin on joutumassa kriisiin. Jatkossa muiden valtioiden tukeminen ei tule enää kyseeseen, silloin Suomellakin on edessä Kreikan tie.

Satikutia Mölsä antaa myös kuntauudistusesitykselle. – Virkamiehet ovat piirtäneet kartan, jonka laatimiseen poliitikot eivät muka ole sekaantuneet. Kun esitys tuodaan näin ylhäältä annettuna, se ei voi toteutua. Pakkoliitokset sitä paitsi vaatisivat perustuslain muuttamista. Kuntauudistusta mietittäessä olisi ensin selvitettävä sairaanhoidon palveluiden tuottaminen ja se, mitä kuntien tehtäviksi määritellään. Sen jälkeen vasta voidaan piirtää rajoja.

– Punkalaitumen osalta työryhmän selvitys ei perustu mihinkään. Sillä pelastetaan enemmän Satakunnan maakuntaa. Punkalaidun haluaa olla itsenäinen mutta myös varasuunnitelma pitää olla. Se on Sastamalan suunta ja Pirkanmaa. Paikalliset yrittäjät ovat tämän nähneet jo 1960-luvulla, Mölsä sanoo.

Oppositiokumppania Suomen keskustaa Mölsä moittii poukkoilevasta suhtautumisesta kuntauudistukseen. – Keskustalla on ollut peräkkäin kolme edellistä kuntaministeriä ja se on kahdeksan vuotta ajanut kuntauudistusta. Nyt puolue vastustaa sitä.

Punkalaitumella on hänen mukaansa mahdollisuudet pysyä itsenäisenä kuntana nykyisen valtionosuus- ja verotulojärjestelmän puitteissa. – Elinkeinoelämää täytyy vahvistaa, eikä siihen ole muuta lääkettä, kuin aktiivisuus ja yrittäjien sekä kunnan hyvä yhteistyö. Kunnan hyväksi on sanottava, että sillä on yritystä elinkeinoelämän tukemiseksi. Tärkeässä roolissa on Saunaojan alueen rakentamisen jatkuminen, tuumii Punkalaitumen Yrittäjät ry:n puheenjohtajana vuodesta 2003 toiminut Mölsä.

– Punkalaitumen kunta ostaa elinkeinopalvelut Sastamalan Seudun Yrityspalvelulta ja on valvottava, että ne hyödyttävät myös meitä. Yrittäjien itsensäkin tulee olla aktiivisia palveluiden käyttäjinä, apua saa, kun sitä pyytää. Yrittäjälle riittää, että uskonto on kymppi ja laskentotaito viitonen, Mölsä naurahtaa.

Paikallisesti perussuomalaisten seuraava tähtäin on syksyn kuntavaaleissa. Mölsä ennustaa kannatuksen kasvavan neljän vuoden takaisesta. – Eduskuntavaalien jälkeisiin kannatuslukuihin ei valtakunnallisesti varmaan päästä mutta Punkalaitumella istuu ensi kaudella neljä perussuomalaista valtuutettua. Siitä lähdetään, Martti Mölsä naurahtaa.

Satakunnan Kansa 29.3.2012

Arja Harjunmaa

Punkalaidun

Avanto pitää Mölsän virkeänä

60 vuotta: Martti Mölsä lupaa lähteä kunnallisvaaliehdokkaaksi vielä yhden kerran.

Mihin tahansa kissanristiäisiin ei kansanedustaja Martti Mölsää (ps.) kannata perjantai-iltaisin houkutella. Kysyjä saattaa nimittäin saada pakit, koska perjantaisin on Vehkajärven viikoittainen avantoilta. Hyinen avanto auttaa unohtamaan Helsingissä vietetyn työviikon kiireet.

– Väkisinkin joskus tulee tilaisuuksia, jotka menevät edelle, mutta mieluummin tietysti menisin avantoon, Mölsä toteaa.

Eduskuntaan Mölsä pääsi viidennellä yrittämällä. Talo ja sen tavat alkavat vähitellen tulla tutuiksi.

– Kyllä siellä vieläkin saattaa eksyä, jos ei katso, minne menee, Mölsä naurahtaa.

Uudesta elämänvaiheestaan Mölsä on iloinen. Hän pääsi mukaan ympäristövaliokuntaan, jossa painitaan rakentamiseen ja energiantehokkuuteen liittyvien asioiden kanssa. Rakennusmestarille ja yrittäjälle ne ovat tuttuja aiheita. Uuden opettelua ensimmäinen vuosi on silti ollut. Suurin muutos oli se, että kansanedustajan on asuttava kahta kotia. Mölsällä se toinen, Helsingin kortteeri on Kalliossa.

– Myös se yllätti, ettei Helsingissä kannata liikkua omalla autolla. Täytyy opetella käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Ensikertalaisen kannalta oli helpotus, etteivät perussuomalaiset päässeet jakamaan ministerinsalkkuja.

– Meitä uusia oli niin paljon, ettei sieltä olisi löytynyt kuutta ministeriä.

Mölsän mielestä hallitukseen menolle ei ollut myöskään mitään perusteita, koska Kreikan tukipolitiikkaan ei saatu puolueen haluamaa muutosta.

– Se ei kerta kaikkiaan ollut mahdollista.

Puoluekantaansa Mölsän ei ole koskaan tarvinnut miettiä. Hän on ollut perussuomalainen puolueen perustamisesta asti ja sitä ennen myös Suomen Maaseudun Puolueen jäsen. Martti Mölsän isä Johannes Mölsä tunnettiin Satakunnassa SMP:n piirisihteerinä. Punkalaitumen kunnanvaltuustossa Mölsä on ollut seitsemän kautta.

– Kai sitä vielä yhden kerran on oltava ehdokkaana, vaikka valtuuston valtaa onkin heikennetty ja delegoitu.

Perussuomalaisille Mölsä ennakoi koko maassa vähintään 16 prosentin kannatusta.

– Viime kevään jytky (19,1 prosenttia) oli tietysti oma lukunsa, mutta kyllä Punkalaitumen valtuustoonkin kolme tai neljä perussuomalaista saadaan.

Ehdokasasettelussa Mölsä haluaa olla varovainen. Jo SMP:n ajoilta hän muistaa, kuinka ehdokkaaksi haluavia oli jonoksi asti.

– Kaikki mahdolliset otettiin ja se kostautui.

Perussuomalaisten ehdokaslistoille Mölsä ei halua yhtään rasistia, vaikka tietää ehdokasasettelun ongelmat.

– Ei kaikkia pysty sataprosenttisesti tuntemaan, mutta tietysti myös äänestäjät suorittavat sitä karsintaa.

Maahanmuuttajien sopeutumista arkeen Mölsä on saanut seurata aitiopaikalta, sillä Punkalaitumella on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.

– Punkalaitumen kannalta on tietysti hieno asia, että kunta saa toiminnasta tuloja ja myös väriä kulttuuriinsa, mutta parempi heitä olisi auttaa heidän omassa maassaan. Ensin pitäisi hoitaa oman maan asiat kuntoon ja vasta sitten auttaa muita.

Hän itse lupaa tehdä töitä pienituloisten, eläkeläisten ja pienyrittäjien puolesta.

– Aika vaikeaa se on, kun esimerkiksi taloyhtiöissä vastikkeet alkavat olla niin isoja, etteivät eläkeläiset selviä edes niistä. Samaan aikaan EU:n direktiivit tuovat taloyhtiöille uusia velvoitteita muun muassa energian säästämiseksi ja se maksaa.

Martti Mölsä juhlii syntymäpäiväänsä aprillipäivänä Punkalaitumella. Juhlat alkavat Keskuskoulusta ja jatkuvat liikuntahallissa.

Alueviesti 28.3.2012

Kokenut poliitikko, eduskunnan untuvikko Martti Mölsä peri perussuomalaiset arvot jo SMP:ssä vaikuttaneelta isältään.

Sunnuntaina Martti Mölsä ylittää kuuden vuosikymmenen rajapyykin. Punkalaitumelainen ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoo olevansa tyytyväinen mies, jonka elämän taipaleelle on onnenhetkiäkin osunut ihan mukavasti. "Onhan noita virstanpylväitä kuten lasten syntymät, oman yrityksen perustaminen ja menestyminen vaaleissa, mutta enimmäkseen elämä on hyvää ihan sellaisenaan. Elän tavallista elämää, ja se riittää."

Missä koti, siellä sydän

Punkalaidun on Mölsälle koti, mutta hän on syntynyt Kihniössä. Seitsemän henkinen perhe muutti kauppias-isän työkuvioiden vuoksi Punkalaitumelle, kun Mölsä oli yhdeksänvuotias. "Muistaakseni sopeuduimme tänne nopeasti. Ainoa järkytys oli 100 oppilaan koulun vaihtuminen pieneen, muutaman kymmenen oppilaan Palojoen kouluun. Ei minulla ole Kihniöön enää muista sidoksia kuin puoluetoveri Lea Mäkipää."

Hieman tulevaa rakennusmestaria tosin jäi harmittamaan työn alla olleen leikkimökkiprojektin keskeytyminen. Sittemmin suunnitelmallinen ja käsistään kätevä kaveri rakensi muun muassa monta leijaa sekä kirjekoneita. Lähipiirille ei tullut yllätyksenä hänen päätöksensä lähteä opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun Tampereelle. Opiskeluvuosinaan maalaispoika-Mölsä ei ollut mikään raikuli, olihan tuleva vaimokin jo löytynyt rinnalle Leppijärven tanssilavalta.

Pariskunta avioitui 1981 ja vuosikymmenen aikana perhe kasvoi kolmella tyttärellä. Mölsä miettii olleensa aika lempeä isä, ei hirveä kurinpitäjä. "Olen kannustanut lapsiani opiskelemaan opintonsa nuorina, kun siihen on hyvät mahdollisuudet. Kai minä jotain olen tehnyt oikein, kun he vielä kotona käyvät", hän hymähtää.

Kunnallispolitiikan konkari

Suurin aatteellinen vaikuttaja Martti Mölsän elämässä on ollut oma isä. Yrittäjyyden lisäksi Mölsä peri isältään Suomen Maaseudun Puolueen arvot, sillä isä toimi Satakunnassa puolueen piirisihteerinä 1970- ja 1980-luvuilla. "Sain seurata läheltä SMP:n nousua ja hiipumista. Veikko Vennamolla ja isällä oli karjalaisina samanlainen luonteenlaatu. Kävi Veikko meillä kylässäkin. Kuulin tietysti jo lapsena isän puhelimessa käymiä keskusteluja. Heikompien ja vähäosaisten puolustaminen sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus olivat ne arvot, joihin isä uskoi."

Isä merkkasi vanhimman poikansa puolueen jäseneksi ja kannusti kunnallisvaaliehdokkaaksi 1984. Nyt Mölsä istuu 28. vuottaan kunnanvaltuustossa. Punkalaitumen 350-vuotisjuhlavuosi on jäänyt Mölsän mieleen uudistusten, kehityksen ja investointien vuotena. "Se oli hienoa aikaa. Paikkakunnalle rakennettiin urheilukenttä, aluevesisäiliö ja uusia asuinrakennuksia. Terveyskeskusta laajennettiin ja kunnantalokin remontoitiin."

Kipeimpiä päätöksiä Mölsän kunnallispoliitikon uralla on ollut maakunnan vaihto Satakunnasta Pirkanmaalle. Se toi hänelle kuitenkin 4426 ääntä ja kansanedustajan paikan. "Siinä mielessä Pirkanmaalle siirtyminen oli hyvä ratkaisu", hän naurahtaa. Hallituksen ajaman kuntauudistuksen myötä esille on noussut uudestaan myös maakuntakysymys. Maakunnan vaihto takaisin Satakuntaan ei Mölsää houkuta, ja Punkalaidun on muutenkin hyvä nykyisellään eli itsenäisenä. "Miten kuntarajojen siirtäminen muka sinällään tervehdyttää kuntataloutta? Kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi esittänyt järkeviä perusteita kuntaliitoksen puolesta."

Pienten asialla

Mölsä on ollut politiikan kentillä monessa mukana. Miten puolueen aatteellinen pohja on muuttunut sitten SMP:n? "Silloin joskus taistelimme keskustan ajamaa talonpojan tappolinjaa vastaan. Samaa suurtiloja suosivaa ja keskittävää politiikka keskusta on hallituspuolueenakin ajanut. Nyt oppositiossa heillä on sitten toinen ääni kellossa. Perussuomalaiset ovat edelleen maaseudun pienten asialla, mutta EU:n myötä agendallemme tuli uusi kritiikin kohde ja pääteemaksi nousi suomalaisuuden puolustaminen."

Kansanedustajana Mölsä nostaa tavoitteekseen paitsi kotipaikkakunnan edun ajamisen, myös nuorisotyöttömyyteen puuttumisen. Eduskunnan untuvikko on kuitenkin saanut jo huomata, että yhden miehen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. "Oma aktiivisuus on eduskuntatyössä avainasemassa, mutta sooloilemalla siellä ei saa mitään aikaiseksi. Ryhmän tuki ja puolueen yhtenäisyys on ehdottoman tärkeää."

Loimaan Lehti 22.3.2012

Mölsä haastaa punkalaitumelaiset ympäristötekoihin Ehdotus: energialaitos Punkalaitumelle

Punkalaitumelaiskansanedustaja Martti Mölsä (ps.) haastaa kotikuntansa ja kuntalaiset työhön ympäristön hyväksi. Ennen kansanedustajan uraa Mölsällä oli tavoite, että hänen isännöimässään 20 taloyhtiössä siirryttäisiin kalliista ja vierasperäisestä öljylämmityksestä kotimaiseen energiaan.

– Minulla oli tavoite, ettei yksikään isännöimäni taloyhtiö lämpiäisi enää öljyllä ennen kuin siirryn eläkkeelle, Mölsä muistelee. Huhtikuun 2. päivä 60 vuotta täyttävä kansanedustaja ei halua lyödä vielä hanskoja tiskiin tavoitteensa kanssa. Hän ehdottaa, että Punkalaidun voisi ottaa kuntana edelläkävijän aseman ja täyttää tavoitteen kotimaisesta lämmitysenergiasta. Mölsä nostaa esille jopa mahdollisuuden isomman energialaitoksen rakentamisesta Punkalaitumelle. Hän arvioi, että kotimaisesta energiatavoitteesta voisi tulla tavaramerkki koko Punkalaitumelle. Kunnalla olisi tähän edellytyksiä, sillä Mölsän mukaan ympäristöongelmat ovat vähissä Punkalaitumella. Mölsän mukaan puu olisi hyvä kotimainen vaihtoehto tämän energialaitoksen raaka-ainelähteeksi. Hän nostaa esimerkiksi maatilat, joista jo monella on hakelämmitys.

– Punkalaitumella on paljon puuta, ja tuntuu, ettei puu kelpaa nyt metsäyhtiöille. Myös Mölsän omat eduskuntatyöstä vapaat viikonloput ovat kuluneet muun muassa metsähommissa tapaninpäivän myrskyn jälkeen.

– Täällä Punkalaitumellakin on yhdestä kohtaa hehtaari metsää ihan sileänä, hän laskee myrskytuhoja ja toteaa, että Punkalaitumella ja Sastamalassa tuhot olivat mittavimpia koko seudulla.

”Kuntauudistus kaatuu omaan mahdottomuuteensa”

Mölsä kiristäisi yli 5 000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta

– Ei voi olettaa, että kukaan suhtautuu siihen myötämielisesti, kansanedustaja Martti Mölsä (ps.) lausuu hallituksen kuntauudistussuunnitelmista. Mölsä viittaa mielipiteellään erityisesti siihen tapaan, jolla hallitus on tuonut kuntauudistuksen julkisuuteen.

– Piirretään kuntarajat, ja tuodaan näin raakile esitys esille. Mölsä katsoo, että kuntauudistus on herättänyt ihmetystä erityisesti Punkalaitumella, sillä rakennetyöryhmän esitys ehdottaa Punkalaidunta Huittisten ja Kokemäen selvitysalueeseen. Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi Punkalaitumelle maakunnan vaihtoa Pirkanmaasta takaisin Satakuntaan.

– Tuntuu, että tässä ollaan pelastamassa enemmän maakuntaa kuin että kyse olisi kuntauudistuksesta.

Mölsän mukaan Punkalaitumella kaikki sidokset puhuvat Pirkanmaan puolesta.

– Satakunnasta ei ole oikeastaan mitään jäljellä. Mölsä arvioi, että hallituksen on pakko ottaa kuntien lausunnot huomioon kuntauudistusta valmisteltaessa. Hänen mukaansa Perustuslakikin on kuntien pakkoliitoksia vastaan.

– Kolme vuotta ei riittäisi sitten enää. Muutenkin koko hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Mölsän mielestä kokoomuksen yrittäjätaustainen kansanedustaja Eero Lehti on todennut kuntauudistuksesta ytimekkäästi.

– Jos kuntauudistuksesta olisi jotain hyötyä, se olisi toteutettu jo, Mölsä siteeraa ja lisää, ettei hänkään usko uudistuksesta saavutettaviin säästöihin.

TALOUDESSA kehysneuvotteluihin käyvälle hallitukselle Mölsällä on antaa selkeä ohje: leikkauksilla ei saavuteta kaivattuja tuloksia.

– Leikkauksista seuraa yleensä entistä syvempi lama. Työttömyys kasvaa. Mölsä sanoo, että talouden tervehdyttämiseksi kaivataan toisenlaisia keinoja. Hän on samoilla linjoilla puolueensa perussuomalaisten kanssa siitä, että verotusta on kiristettävä veroluokkien yläpäässä.

– Kaikille yli 5 000 euroa kuussa tienaaville enemmän veroja. Verohelpotukset ovat valuneet näille luokille 2000-luvulla, Mölsä perustelee ja sanoo, että valtion 7 miljardin alijäämä on seurausta näistä kevennyksistä ja varallisuusveron poistosta. Mölsän puolesta myös suuryritysten yritystuet joudettaisiin poistamaan, sillä nämä rahat valuvat hänen mukaansa ulkomaille. Lisäksi Mölsä verottaisi suursäätiöitä.

– Sen sijaan pienyrittäjillä yritystuet on säilytettävä. He kuitenkin työllistävät eniten.

Martti Mölsä laskee, että hallitus säästäisi puolustusvoimiin suunnatuilla leikkauksilla 40–60 miljoonaa euroa. – On erikoinen tilanne, että samaan aikaan ohjuksiin laitetaan 180 miljoonaa euroa, hän ihmettelee ja lisää, että paikkakunnille joista lakkautetaan varuskuntia, pitää joka tapauksessa nyt kohdentaa rakennemuutosrahoja.

Yhteistyö eduskunnassa luultua hankalampaa

Kansanedustaja Martti Mölsän (ps.) mielestä eduskuntatyö ei ole ollut ihan sellaista, millaista hän kuvitteli. Yhteistyön nimiin vannova kansanedustaja sanoo, että yhteistä edunvalvontaa eduskunnassa tehdään lähinnä maakuntatasolla. Mölsä on esimerkiksi juuri nyt vuorollaan Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajana. Sen sijaan hallitus–oppositio -linja hankaloittaa muuta yhteistyötä.

– Yhteistyötä on vaikea tehdä, sillä äänestykset tapahtuvat ryhmän mukana. Vielä ei ole tarvinnut äänestää omaatuntoa vastaan, Mölsä pohtii. Ennen kansanedustajuutta Mölsä toimi vuodesta 1983 saakka yrittäjänä rakennustyömailla suunnittelu ja valvontatöissä. 1990-luvun laman seurauksena hän laajensi yrityspohjaansa isännöintihommien puolelle. Eduskuntaan hän uskookin päässeensä pitkälle pienyrittäjien äänillä. Mölsä arvioi, että yrittäjien asema on parantunut suomalaisessa yhteiskunnassa verrattuna esimerkiksi 1960-lukuun, jolloin heitä pidettiin hänen mukaansa lähes rikollisina.

– Kunnissa ymmärretään nyt, mistä veromarkat tulevat kuntien kirstuun. Hän ei ole ajatellut vielä suunnitelmiaan kolmen vuoden päähän seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– Silloin ovat eläkepäivätkin jo aika lähellä.

Vapaa-ajallaan Mölsä pitää hyvinvoinnistaan huolta avantouinnilla.

– Olen yrittänyt pitää kiinni perjantaiuinneista. Taudit jäävät tehokkaasti avantoon.

Mölsä juhlistaa 60-vuotissyntymäpäiviään Punkalaitumen liikuntahallissa sunnuntaina 1. huhtikuuta.

Aamulehti 15.3.2012

Punkalaitumella seisottiin itsenäisyyden puolesta

Tässä on punkalaitumelaisten tahto: arviolta 120 kunnan liikuntahalliin kokoontunutta ihmistä ponnahtaa kuin tikkuna pystyyn, kun kuntauudistussuunnitelmista järjestetyn kansalaisillan juontaja, päätoimittaja Juha Aro pyytää kunnan itsenäisyyden kannattajaksi lukeutuvia nousemaan seisomaan.

Istumaan jää yksi tai kaksi ei osaa sanoa -ihmistä.

Punkalaitumen kunnan ja Punkalaitumen Sanomien keskiviikkona järjestämä kuntalaistilaisuus ei odotetusti tuonut minkäänlaisia uusia tuulia Punkalaitumella vallitsevaan mielipiteeseen kunnan tulevaisuudesta.

Kuntauudistuksessa kunta on sijoitettu yhteen satakuntalaisten Huittisten ja Kokemäen kanssa. Poliittiset ryhmät tuomitsivat ajatuksen jyrkin sanakääntein. Kansanedustaja Martti Mölsän (ps) mielestä Punkalaitumen kohdalla ei ole lainkaan kysymys kuntakartan uudistamisesta, vaan kunta uhrataan Satakunnan maakunnan pelastamiseen vaalipiirinä.

Valtuuston puheenjohtaja Marja Vakkala (sd) sanoo, että kunnista on tehty leikkikenttä, jonka avulla hallitus saa kädenjälkensä jäämään historiaan.

Viiden poliittisen ryhmän edustajan lisäksi kuntalaisillassa oli kymmenen muuta valtuutettua. Kaikki liputtivat ehdoitta itsenäisyyden puolesta.

Veroprosentti askarrutti

Vähäistä liikehdintää on näköpiirissä, kun punkalaitumelaisilta kysytään liitossuuntaa pakkotilanteessa. Kuntalaisillassa valtuutetut katsoivat Sastamalan suuntaan Juha Kouvoa (kesk) ja Sami Ali-Rantalaa (kesk) lukuunottamatta .

Lehteriväestä arviolta jopa neljäsosa kannatti Huittisten suuntaa. Sastamalan puolesta otti kantaa hieman isompi joukko, ja ilmeisesti osa ei suostu ajattelemaan liitosta lainkaan.

Lehterillä istunut Ilpo Jalasjoki halusi tietää, mikä Punkalaitumen veroprosentti on viiden vuoden kuluttua, jos itsenäisenä pysytään.

Martti Mölsän mukaan ennusteissa puhutaan ehkä 23 prosentin verosta. Outi Uusi-Kouvon (kesk) ja Sirkka Madekiven (kok) mukaan 20–21 prosenttia on kipuraja.

Keskustelu rönsyili säästökohteisiin, jotta kunnan rahat riittävät itsenäiseen elämään. Pekka Karppanen jättäisi täyttämättä avoinna olevan hallinto- ja talousjohtajan viran, mutta ei saanut vastakaikua. Marko Ketolaa kiinnosti, miksi kuntauudistus on laitettu vireille.

Siihen ei Punkalaitumella kukaan osannut vastata.

Lue lisää torstain Aamulehdestä

Kirjoitus Sastamalan koulutuskuntayhtymän lehdessä 8.3.2012

Koulutuskuntayhtymän merkitys alueella ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden visiot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä on merkittävä toimija alueellaan. Kahden maakunnan alueella toimivat oppilaitokset tarjoavat monipuolista ja asiantuntevaa opetusta asianmukaisissa tiloissa. Eräs merkittävä osa kuntayhtymän toimintaa ovat erilaiset hankkeet, joita toteuttavat asiaansa sitoutuneet henkilöt. Erityisellä mielenkiinnolla olen seurannut Saskyn hallinnoimaa PYRY-hanketta, jonka toinen vaihe päättyi vuodenvaihteessa. Sen myötä yrittäjien ja aikuiskoulutus- palveluja tuottavien koulutusyksiköiden välinen yhteydenpito on tiivistynyt entisestään. Lisäksi hanke on syventänyt yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen välillä. Hankkeessa on tuotettu kahden vuoden aikana yli 100 koulutusprosessia noin 60 yrityksessä. Koulutukset ovat liittyneet mm. myynnin, markkinoinnin, tuotannon prosessien, johtamisen ja tietotekniikan koulutussisältöihin. Yritykset ovat saaneet koulutusten kautta lisää osaamista toteuttaa menestyvää liiketoimintaa ja koulutuskuntayhtymä puolestaan arvokasta tietoa mm. koulutustarpeista ja oppimisympäristöjen kehittämisestä. Hankkeessa on toimittu sikälikin esimerkillisesti, että hanke on jalkautunut maakuntaan ja pieniin yrityksiin, joissa ei valitettavasti ole aikaa istua seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. Näissä yrityksissä paiskitaan töitä, usein vielä kellon ympäri. PK-yritykset on tärkeä sektori jo siksikin, että se työllistää eniten väkeä. Esimerkiksi Pirkanmaalla pk-yritysten osuus yksityisen sektorin työpaikoista on liki 70 %. Ilokseni kuulin, että PYRY-hanke jatkuu ja myös sen neljäs vaihe toteutuu.

Entä sitten ammatillisen koulutuksen tulevaisuus? Opetushallituksen koordinoiman Koulutus tulevaisuuteen! –hankkeen loppuraportissa todetaan, että tärkeäksi tulevaisuuskasvatuksen kannalta osoittautuu koulun ilmapiiri ja koulun oma tapa toimia. Siinä tarvitaan avoimuutta, yhteisöllistä välittämistä, luottamusta oppilaisiin ja oppilaiden oikeuksien kunnioittamista. Lisäksi raportissa todetaan, että koko koulun toimintakulttuuri on merkityksellinen. Se, miten koulussa toimitaan vaikuttaa vähintään yhtä paljon oppilaiden ajatteluun, asenteisiin ja tekoihin kuin varsinainen opetuskin. Eli haasteita riittää myös koulutussektorilla. Kaiken näkemäni ja kuulemani perusteella uskon kuitenkin, että Sastamalan koulutuskuntayhtymä selviää tulevaisuuden haasteista sillä osaamisella, jota se koko ajan vahvistaa entisestään.

YLE Tampere 21.2.2012

Pirkanmaan perussuomalaiset kansanedustajat tuomitsevat yksissä tuumin puolueensa köyliöläisen valtuutetun rasistiset kannanotot. Valtuutettu kirjoitti Facebookissa, että antaisi mitalin Oulun pizzeriasurmaajalle.

Kansanedustajat Pertti Virtanen ja Martti Mölsä toteavat, että puolue on selvästi irtisanoutunut rasismista.

Kansanedustaja Lea Mäkipää puolestaan toteaa, että köyliöläisvaltuutetun rasistiset kommentit tulisi ottaa puolue-elinten käsittelyyn.

Myös Laila Koskela vaatii toimenpiteitä rasismin torjumiseksi.

Punkalaitumen Sanomat 16.2.2012

Rajansa kaikella, sanoi kartantekijä

Hallituksen päämääränä on hallitusohjelman mukaan, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan myös tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Tämä oli suora lainaus valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä, joka julkaistiin viime viikolla. Punkalaitumen kunta on toteuttanut edellä mainitut toimenpiteet vuosina 2007 - 2011 kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kaikkia kuntia tämä laki ei kuitenkaan jostain syystä koskenut, vaan vapaamatkustajia oli kolmasosa Suomen kunnista. Pitäisikö kunta- ja palvelurakenneuudistus viedä loppuun niidenkin osalta, ennen kuin hyökätään lain mukaan toimineiden kuntien kimppuun?

Tuskin on toivuttu Paras-hankkeen touhuista kun nykyinen hallitus julkaisi 584-sivuisen selvityksen, jonka mukaan Suomen kuntakartta pannaan täysin uusiksi. Valtavan selvitystyö tuloksena työryhmä esittää, että Punkalaidun, Huittinen ja Kokemäki muodostaisivat uuden vahvan peruskunnan. Vai muodostaisiko? Tämän uuden kunnan väestönkehitys olisi Tilastokeskuksen mukaan negatiivinen. Eniten (-6,5 %) väki vähenisi Kokemäellä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Rakennetyöryhmä perustelee uuden kunnan muodostamista mm. näin: Kokemäki, Huittinen ja Punkalaidun muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, mitä alueen yhdyskuntarakenne ja saavutettavuustiedot tukevat. Kunnilla on myös historiallinen yhteys: nykyisen Kokemäen Kauvatsa on aikanaan ollut osa Huittista. Myös Punkalaidun on ollutkin aikanaan Suur-Huittista. Se pitää paikkansa eli historiankirjat työryhmä on tutkinut tarkkaan. Mitä tulee toiminnalliseen kokonaisuuteen, sen voi jokainen päätellä itse, miettimällä vaikkapa Huittisten ja Kokemäen yhteistyökuvioita. Kaikista huvittavinta ja toisaalta huolestuttavinta selvityksessä on se, että työryhmä kyseenalaistaa itse työnsä. Vai mitä tuumaatte tästä: Kaiken kaikkiaan muodostuvan kokonaisuuden väestörakenne ja elinvoiman kasvattaminen muodostuvat haasteellisiksi. Haasteellista meille punkalaitumelaisille on tosiaan mm. se, että Punkalaitumen kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on kolmikon pienin ja taseen kertynyt ylijäämä/asukas ylivoimaisesti suurin.

Edellä mainittu esimerkki kertoo mielestäni hyvin sen, minkälainen selvitys on kaiken kaikkiaan. Olisiko sittenkin kannattanut tehdä tämä selvitystyö kuulemalla ensin kuntia ja kysyä sen jälkeen kuka haluaa kimppaan kenenkin kanssa, mikäli tarvetta on. Nyt kuitenkin tehtiin jälleen maakuntapolitiikkaa ja lehmänkauppoja. Kyllä nyt riittää kavereita. Kuntamme halutaan niin Sastamalan kuin Huittistenkin tukialueeksi ja palvelut sen kun paranevat. Siinä kaikki mitä Punkalaitumelle on vuosien varrella tarjottu maakunnista päin; aikoinaan Satakunnan suunnalta ja nyt Pirkanmaalta. Kun Tampere haluaa tunneli- tai keskusareena-hankkeeseen valtion rahoitusta, niin maakuntaliitto on yksimielinen. Kun Punkalaidun haluaisi hankkeilleen tukea, niin hankkeet ovat niin pieniä, että niitä ei edes käsitellä maakuntaliitossa. Huom! Jätevesien siirtolinja ei ole yksin kuntamme hanke. Arto Satonen on liittämässä Punkalaidunta Sastamalaan, mutta lupaako hän mitään? Kun esitin valtion budjettiin vuodelle 2012 Sastamala- Punkalaidun maantien perusparannuksen suunnittelun aloittamiseen 1 000 000 euroa, niin Satonen äänesti esitystäni vastaan. Siksi esitänkin, että Punkalaidun taistelee itsenäisyydestään niin kauan kuin se on mahdollista. Vain itsenäinen kunta voi tarjota parhaat lähipalvelut asukkailleen.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps.)

Punkalaitumen Sanomat 19.1.2012

Suomen Kuvalehden julkaisema valtionvarainministeriöstä haltuunsa saama kartta kuntauudistuksen jälkeisestä Suomesta on herättänyt runsaasti keskustelua. Kartassa Punkalaidun oltiin palauttamassa Satakuntaan ja se muodostaisi Huittisten kanssa uuden 13 000 asukkaan kunnan. Punkalaitumella ministeriön ”karttaharjoitusta” ei oteta kovin vakavasti.

Kansanedustaja Martti Mölsä (ps) kuvailee julkisuuteen vuodettua karttaa siteeraamalla Paavo Lipposen televisiossa pyörivää vaalimainosta. – Pöö! Ei ole mitään pelättävää.
Hän suhtautuu hallituksen varmana pitämään kuntauudistukseen vahvasti epäillen. – Kyllä uudistuksessa olisi lähdettävä siitä, että selvitetään ensin kuntien ja maakuntien tehtävät. Sitten vasta vedetään uusia rajoja.
– Eduskuntakaudesta jäljellä olevat kolme vuotta eivät riitä kuntauudistuksen toteuttamiseen. Kolmen vuoden päästä tulee uusi hallitus ja se tekee uudet suunnitelmat, ennustaa Martti Mölsä.
Mölsän mielestä on hyvä, että julkisuuteen vuodetusta kartasta keskustellaan mutta hän pelkää sen halvaannuttavan monen kunnan toiminnan. – Onneksi Punkalaitumella on tälle vuodelle jo kaavailtuna monia hyviä hankkeita, joiden parissa töitä riittää.

– Paljon työtä menisi hukkaan
Kunnanjohtaja Heidi Rämö ei hänkään jaksa uskoa Suomen Kuvalehden kartan toteutumiseen. – En ota sitä vakavasti. Esitys on vuodettu julkisuuteen tieten tahtoen.
Rämöä harmittaa erityisesti se, että vuotamalla kartta julkisuuteen ei ole pidetty kiinni kuntauudistuksen valmistelun periaatteista. – Kuntia piti uudistuksesta kuulla etukäteen.
Huittisten ja Punkalaitumen muodostamaan kuntaan Rämö suhtautuu epäillen, vaikka toteaa välinsä Huittisten suuntaan olevan hyvässä kunnossa. – Kunnan asukasmäärä jäisi alle vaaditun. Maakunnan vaihdos aiheuttaisi lisäksi todella paljon työtä ja edellisen kunta- ja soteuudistuksen aikana tehty työ romuttuisi.
Rämö ei näe mitään hyvää koko kuntauudistuksessa. – Se on eräänlaista suuruuden hulluutta. Keskusseudut tuntevat maaseudun rasitteeksi, vaikka me tuotamme ruoan ja tarjoamme vapaa-ajan viettopaikat. Pienillä paikkakunnilla on omat yhteisölliset ja sosiaaliset arvonsa, eikä ajojahti isompiin yksiköihin varmasti edistä tätä hyvinvointia, päinvastoin.

– Kiusallista
Sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok) pitää kartan vuotamista julkisuuteen ikävänä ja tarkoitushakuisena. – Erittäin kiusallista, että tällainen keskeneräinen asia tuodaan esiin. Vuotamisen motivaatiota voi kukin arvailla. Yleisesti on arveltu sen liittyvän presidentinvaaleihin.
Kuntakartan ratkaisumalleja alueella Satonen pitää huonoina. – Oma ajatukseni on, että Sastamalan, Kiikoisten, Huittisten ja Punkalaitumen tulisi muodostaa yksi 40 000 asukkaan kunta. Se oli riittävän iso tuottamaan tarvittavat koulutus- ja sotepalvelut.
Mikäli kartan malli toteutuisi, jäisi Satosen mukaan niin Pirkanmaan kuin Satakunnankin puolelle kaksi pientä kuntaa. – Huittinen-Punkalaidun olisi Satakunnan pienin ja Sastamala-Kiikoinen Pirkanmaan pienin tai toiseksi pienin. Voi vain kysyä, mitkä ovat näiden kuntien edunvalvonnan mahdollisuudet?
– Ymmärrän neljän kunnan muodostamaan uuteen kuntaan liittyvät vaikeudet mutta nyt olisi vakavan keskustelun paikka. Keskuspaikan asema saattaa houkuttaa mutta pitäisi miettiä myös sitä, mitkä ovat uuden kunnan tosiasialliset mahdollisuudet toimia ja kehittyä.
Kuntauudistuksen toteutumiseen Satonen jaksaa luottaa. – Uskon kuntauudistuksen toteutuvan jossain muodossa. Sen taustalla olevat asiat eivät ole muuttuneet. Vain tarpeeksi iso yksikkö pystyy tuottamaan tietyt palvelut oman kunnan sisällä.

Alueviesti 29.12.2011

Kansanedustajat ennustavat: Tältä näyttää vuosi 2012

Hallitus hajoaa budjettikiistaan, eurooppalaista yhteistyötä tiivistetään ja uusia jytkyjä on tiedossa. Punkalaitumelainen perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä ja sastamalalainen kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen odottavat ensi vuodelta suuria muutoksia. Satosen mielestä vuosi 2012 tuo mukanaan ensisijaisesti rakenneuudistuksia, kun taas Mölsä uskoo, että hallituspaikat tulevat uudestaan jakoon ja oppositio saa lisää valtaa.

Kansanedustajat ennustivat tulevaa myös uudenvuodentinoista. Mölsä valoi itselleen miekan, jonka uskoi symboloivan perussuomalaisten taistoa tulevissa vaaleissa. “Sastamalalla on kunnallisvaalien jälkeen 10 perussuomalaista valtuutettua”, Mölsä ennustaa. Tällä hetkellä kaupunginvaltuustossa istuu kaksi perussuomalaista.

Satosella tina pirstoutui kahteen osaan, joka kansanedustajan mielestä kertoo kuntaliitosneuvottelujen etenemisestä: “Huittinen ei taida lähivuosina liittyä Sastamalaan”, Satonen pohdiskelee. Jos hän saisi piirtää kuntakartat uusiksi, syntyisi Pirkanmaan ja Satakunnan rajalle Huittisten, Kiikoisten, Punkalaitumen ja Sastamalan muodostama kuntajätti.

Mölsän ja Satosen ajatuksista voi lukea lisää torstaina (29.12.2011) ilmestyneestä Alueviestistä.

Alueviesti 23.11.2011

Jytkyn jälkeen

Perusuomalaiset valmistautuvat kuntavaaleihin nousukiidossa

Aatto Liukko-Sipi näkisi mielellään nuoren naisen ottavan vastaan Sastamalan Perussuomalaisten puheenjohtajuuden.

Vajaan vuoden kuluttua järjestettävien kuntavaalien suurin kysymys on se, miten perussuomalaiset onnistuvat kanavoimaan kovan kannatuksensa kuntiin ja valtuustopaikkoihin niissä. Menestyminen edellyttää onnistunutta jäsen- ja ehdokashankintaa. Sastamala ei tee poikkeusta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa perusuomalaisille tuli Sastamalassa 4,2 prosentin kannatuksella kaksi valtuustopaikkaa. Kaupunginvaltuutetuiksi nousivat Aatto Liukko-Sipi ja Kari Suhonen. Viime kevään eduskuntavaaleissa puolue sai Sastamalassa 23,5 prosentin kannatuksen ja jäi kokoomukselle vain 0,9 prosenttiyksikköä. Sosialidemokraattien kannatus oli 18,5 ja keskustan 16,9 prosenttia. Viime kunnallisvaaleissa 23,5 prosentin kannatuksella perussuomalaisille olisi Sastamalassa irronnut jopa 15 valtuustopaikkaa. Perussuomalaisten kannatukselle Sastamalassa antaa oman lisämausteensa puheenjohtaja Timo Soinin läsnäolo paikkakunnalla. Soinin vapaa-ajan asuntohan on Karkun Heinoossa. Merkityksetöntä ei ole sekään, että seutukunnalla on oma perussuomalainen edustaja Arkadianmäellä, Martti Mölsä Punkalaitumelta.

Naisille olisi tilaa

Sastamalan Perusuomalaiset järjesti yhdessä puolueensa eduskuntaryhmän kanssa lauantaina Heinon leipomon tiloissa keskustelutilaisuuden, jonne eduskuntaterveisiä toi kansanedustaja Martti Mölsä. Puolue hankkii parhaillaan niin uusia jäseniä kuin ehdokkaitakin ensi syksyn kuntavaaleihin. ”Meillä on tällä hetkellä toistakymmentä ehdokasta. Pyrimme 20-30 ehdokkaaseen”, Sastamalan Perussuomalaisten puheenjohtaja Aatto Liukko-Sipi kertoo. Lauantain tilaisuus oli myös jäsenhankintatilaisuus. Paikallisosastoon liittyikin yhdeksän uutta jäsentä. Liukko-Sipi myöntää omaavansa paljon kokemusta paikallisyhdistyksen johdossa, mutta sanoo olevansa valmis tekemään tilaa nuoremmalle puheenjohtajalle. Hän ei myöskään peittele toivettaan siitä, että seuraavaa puheenjohtaja olis nainen. ”Puolta nuorempi nainen täytyisi nyt löytää. Hän olisi kaikkein paras puheenjohtaja meille”, hän profiloi seuraajaansa. ”Toivottavasti syyskokoukseen tulee hyviä ehdotuksia.” Muutenkin perussuomalaisten toiminnassa naisten näkyvyyden lisäämisen puolesta tulee kannanottoja ja toiveita. Lauantain tilaisuuden yhteydessä ajatuksen puki sanoiksi lapsuusajan maisemiin palannut ja paikkakunnalla nyt kaksi vuotta asunut Anna-Maija Ahl. ”Naisehdokkaita pitää olla”, sanoo Ahl tulevista vaaleista.

Emu-päätös tullut kalliiksi

Keväällä ensimmäiselle kaudelleen eduskuntaan valitun Martti Mölsän mukaan työ kansanedustajana on syysistuntokauden myötä päässyt vasta kunnolla alkamaan. Opposition mahdollisuudet vaikuttaa ovat hänen mukaansa rajalliset. Keinoina ovat kirjalliset kysymykset ja lakialoitteet. ”Nythän se on valjennut, mitä tämä työ on. Nopeasti ei saa aikaiseksi mitään, sen olen huomannut.” Perussuomalaiset ja yksittäiset kansanedustajat ovat viime kuukausina olleet julkisuudessa esillä ikävissäkin yhteyksissä. ”Esiin kaivetaan kaikenlaisia asioita, jotka eivät välttämättä ole edes meidän linjamme mukaisia”, Mölsä sanoo tilanteesta. Yleisön edessä käyttämässään puheenvuorossa kansanedustaja mainitsi, että eduskunnassa on ollut aika suuria asioita käsiteltävänä, sillä maailmanlaajuinen taantuma on tosiasia. Mölsä kritisoi aikoja, jolloin Lipposen hallitus vei Suomen emuun ilman kansanäänestystä. ”Päätös on tullut kalliiksi.” Hän murehti myös valtion velkaantumista. Ensi vuonna velkaa otetaan 7 miljardia euroa lisää ja valtion velat nousevat yhteensä 89 miljardiin euroon. ”Velkaa on enemmän kuin yhden vuoden budjetti.” Johtopäätöksenään Mölsä esitti, että 2000-luvulla hallituksen harjoittama hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on aiheuttanut vallitsevan tilanteen, jonka korjaaminen ei ole helppoa. Perussuomalaisten varjobudjetti tähtää talouskasvuun yrittäjyyttä ja työllisyyttä painottaen. Myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostetaan vaihtoehtobudjetissa. Puolue on valmis nostamaan suurituloisten verotusta ja ottamaan käyttöön niin sanotun Wahlroos-veron. Kuntaliitoksissa Mölsä korosti kuntien omaa päätöksentekoa. ”Kunnan johdon asia on päättää liitoksista. Valtion ei pidä puuttua niihin.”

Punkalaitumen Sanomat 17.11.2011

Kattellaan, sanoi ministeri

Kreikan draama, Italian ongelmat, Euron kriisi ja Suomen valtion talousarvio vuodelle 2012. Siinä muutama asia joka on puhuttanut niin eduskunnassa kuin myös turuilla ja toreilla. Tässä tuoksinassa on moni alueellinen ja paikallinen tärkeä asia unohtunut. Yksi sellainen on haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittely. Aiheen asian käsittelyyn sain eräältä haja-asutusalueen kiinteistönomistajalta, joka halusi tietää voisiko hän saada määräaikaisen vapautuksen jätevesijärjestelmän rakentamisesta tontilleen.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvät säädökset muuttuivat, kun ympäristönsuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Säännöksiä oli tarkoitus kohtuullistaa, ja jätevesiasetuksen piti ennen kaikkea helpottaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Ainut selkeä muutos asetuksessa on se, että jätevesien puhdistamisesta vapautettiin ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Ympäristönsuojelulain muutoksella täsmennettiin myös määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Poikkeuksen perusteena laissa on erikseen mainittu pitkäaikainen sairaus ja työttömyys. Epäselvää on, mitkä pitkäaikaiset sairaudet kuuluvat lain piiriin ja kuinka menetellään, jos pitkään työttömänä ollut henkilö saakin töitä. Myöskään hakijan sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta ei ole mainintaa laissa. Kysyin ympäristöministeri Ville Niinistöltä mitä hallitus aikoo tehdä sellaisen epäkohdan poistamiseksi, että haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamiseen liittyvä lainsäädäntö on edelleen erittäin epäselvä ja neuvonta puutteellista ja, että kunnissa ei ole selvitetty, miten eduskunnan hyväksymiä poikkeuslupaharkintaa täsmentäviä säännöksiä sovelletaan käytännössä?

Ministeri vastasi niin kuin hänen tuleekin tehdä. Hänen vastauksensa ei kuitenkaan valitettavasti sisältänyt juurikaan mitään, mikä olisi vastannut kysymyksiini. Ministeri Niinistö kuitenkin kertoi vastauksessaan, että valtion vuoden 2010 lisätalousarviossa myöntämällä määrärahalla jätevesineuvonta käynnistyi kolmella pilottialueella vuonna 2011. Lisäksi neuvontaa laajennetaan eduskunnan mahdollisesti myöntämällä rahoituksella vuoteen 2015. Huolestuttavinta ministeri Niinistön vastauksessa kuitenkin oli seuraava maininta: ”Siirtymäaikaa on vielä runsaat neljä vuotta jäljellä, ja poikkeushakemusten käsittely ei tämän vuoksi ole kunnissa vielä ajankohtainen asia”. Entäpä jos kiinteistönomistaja haluaisi selvittää, vielä kun ei ole kiire, pitääkö hänen todellakin rakentaa tontilleen tuhansia euroja maksava jätevesijärjestelmä ja ennen sen rakentamista teettää vähintään satoja euroja maksava suunnitelma. Vai pitäisikö toimia kuten ministeri kehottaa: älä hosu, siirtymäaikaa on vielä jäljellä ja asia ei ole vielä ajankohtainen. Jätevesijärjestelmien suunnittelijat ja rakentajat ovat kuitenkin eri mieltä. Mitä lähemmäksi vuotta 2016 mennään, sitä kalliimmaksi tämä touhu tulee. Markkinat ylikuumenevat ja viulut maksaa kiinteistönomistaja. Vai ollaanko säädöksiä muuttamassa vielä vähintään kertaalleen ennen vuotta 2016? Kattellaan.

Aamulehti 25.10.2011

Puheenaihe: Oikeutta tappamalla

Sanoman maakuntalehtien (mm. Kouvolan Sanomat) uutinen hätkäytti sunnuntaina: Seitsemän kansanedustajaa hyväksyisi kuolemanrangaistuksen.

Holmlund:”Ei yllättävää”

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok) ei vastannut kyselyyn mutta kertoo pyydettäessä selkeän kantansa:

– Se ei kuulu länsimaiseen sivistysvaltioon.

Ulvilalainen ex-ministeri ei toisaalta ylläty tuloksesta.

– Aika moni kansalainen kertoo kannattavansa kuolemanrangaistusta. Kun törmätään todella törkeisiin rikoksiin, joissa uhrina ovat lapset ja joissa esimerkiksi kidutetaan, joutuu monta kertaa myös miettimään, mikä on rangaistuksena riittävä tällaisesta hirvittävästä teosta.

– Siitä huolimatta olen kaikille aina toistanut kantani, että kuolemanrangaistusta en hyväksy.

Holmlund näkee muita mahdollisuuksia tiukentaa linjaa törkeissä henkirikoksissa.

– Elinkautinen voisi olla käytännössäkin elinkautinen. Monet kokevat, että tuomitut pääsevät liian helposti ehdonalaiseen.

Mölsä: ”Poikkeusoloissa”

Yksi kuolemanrangaistuksen hyväksyjistä kyselyssä oli punkalaitumelainen kansanedustaja Martti Mölsä (ps).

Hän muistaa ja muistuttaa, että Suomessakin rangaistus poistui rikoslaista vasta vuonna 1972. Sitä ennen se oli vuodesta 1949 alkaen rajattuna käytettäväksi vain sodan aikana ja sotatilaan julistetulla valtakunnan alueella.

– Kysymyksessäkin oli mainittuna poikkeusolot. Ajattelin asiaa juuri siltä kannalta esimerkiksi rikoksista ihmisyyttä vastaan.

– En missään nimessä hyväksyisi kuolemanrangaistusta esimerkiksi sillä tavalla ja yleisyydellä käytettynä kuin Yhdysvalloissa, pirkanmaalainen ensimmäisen kauden kansanedustaja täsmentää.

Mölsän mielestä lainkäyttö on kaikkiaankin löystynyt Suomessa. Sakkoja ei enää muunneta vankeusrangaistuksiksi, mikä on kansanedustajan mielestä lisännyt erityisesti pienyrittäjiin kohdistuvaa omaisuusrikollisuutta.

Monet asiantuntijat kutienkin ovat sitä mieltä, ettei rangaistusten koventaminen vähennä rikollisuutta?

– Onhan se rikollinen poissa tekemästä rikoksia ainakin sen ajan kun se istuu vankilassa. Sitä voisivat tutkijat miettiä.

Amnesty: ”Väärä suunta”

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen huomauttaa, että kuolemanrangaistuksen kannattajat soutavat vastavirtaan.

– Maailmanlaajuisesti trendi on toinen. Yhä useampi maa luopuu kuolemanrangaistuksesta epäinhimillisenä. Djibouti luopui kuolemanrangaistuksen käytöstä huhtikuussa 2011. Syyskuussa Somalia suostui keskeyttämään teloitukset.

Mehtonen muistuttaa, että elämän kunnioitus on eurooppalainen arvo, jota EU korostaa keskusteluissa muun maailman kanssa. Mutta se on muutakin:

– Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen rangaistus, jonka on myös todettu kohdistuvan syrjivällä tavalla vähemmistöihin ja köyhiin, joilla ei ole varaa kunnolliseen oikeusapuun. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa on tänä vuonna teloitettu useita ulkomaalaisia, lokakuussa kahdeksan bangladeshiläistä ja syyskuussa yksi sudanilainen.

– Koska kuolemanrangaistus on peruuttamaton, on se erityisen julma, eikä syyllisyydestä aina voi olla täyttä varmuutta.

YLE Tampereen radio 24.10.2011

Kansanedustaja rajaisi kuolemantuomion käytön sotatilaan

Perussuomalaisten pirkanmaalainen kansanedustaja Martti Mölsä sanoo kannattavansa tietyissä oloissa kuolemanrangaistusta. Tampereen Radion aamuvieraana ollut Mölsä oli yksi seitsemästä kansanedustajasta, jotka Sanoman maakuntalehtien kyselyssä kertoivat voivansa hyväksyä kuolemanrangaistuksen esimerkiksi poikkeuksellisen julmista henkirikoksista.

- Siinähän oli kyse erikoistilanteista ja ajattelin sen niin, että esimerkiksi sotatilanteessa kuolemantuomio voisi olla käytössä, kuten Suomessa aikanaan oli, Mölsä sanoi Tampereen Radion haastattelussa maanantaiaamuna.

- Normaalissa tilanteessa en ottaisi sitä käyttöön, vaan poikkeustiloissa, Mölsä jatkoi.

Punkalaitumen Sanomat 20.10.2011

Mölsä ehdottaa lisää rahaa teiden kunnossapitoon

Kansanedustaja Martti Mölsä ehdottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon 1 miljoonan euron määrärahan osoittamista seututie (Mt 252) Punkalaidun-Vammala/Sastamala parantamisen suunnitteluun. Ehdotustaan Mölsä perustelee mm. sillä, että seututie Punkalaidun- Vammala/Sastamala on merkitty valtioneuvoston 2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa merkittävästi parannettavaksi tieksi.

Lisäksi Mölsä ehdottaa 500 000 euron lisäystä yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Pirkanmaan maakunnan alueella. Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 ollaan karsimassa 15 000 000 euroa yksityisten teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. - Kyse on niin merkittävästä karsimisesta, että sen seurauksena maamme yksityisten teiden kunto rapautuu siinä määrin, että turvallinen liikkuminen niillä vaikeutuu, toteaa Mölsä.

Tyrvään Sanomien verkkosivut 19.10.2011

Punkalaitumentielle halutaan miljoona euroa

Punkalaitumelainen kansanedustaja Martti Mölsä (ps) haluaa valtiolta miljoona euroa Vammalan ja Punkalaitumen välisen tien parantamisen suunnitteluun. Mölsä esittää rahaa valtion ensivuoden talousarvioon. Ehdotustaan Mölsä perustelee sillä, että tie on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavassa merkittävästi parannettavaksi tieksi.

Kansanedustaja haluaa lisää rahaa myös Pirkanmaan yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Summaksi Mölsä määrittelee 500 000 euroa. Hän muistuttaa, että ensi vuonna valtio aikoo karsia 15 miljoonaa yksityisteiltä.

Alueviestin verkkosivut 19.10.2011

Mölsä haluaa lisää rahaa Punkalaidun -Vammala -tien parantamiseen

Kansanedustaja Martti Mölsä ehdottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon 1 miljoonan euron määrärahan osoittamista seututien Mt 252, Punkalaidun-Vammala/Sastamala parantamisen suunnitteluun. Ehdotustaan Mölsä perustelee muun muassa sillä, että seututie Punkalaidun- Vammala/Sastamala on merkitty valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa merkittävästi parannettavaksi tieksi.
Lisäksi Mölsä ehdottaa 500 000 euron lisäystä yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Pirkanmaan maakunnan alueella. Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2012 ollaan karsimassa 15 000 000 euroa yksityisten teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. "Kyse on niin merkittävästä 65 % määrärahan karsimisesta, että sen seurauksena maamme yksityisten teiden kunto rapautuu siinä määrin, että turvallinen liikkuminen niillä vaikeutuu", toteaa Mölsä.

Punkalaitumen Sanomat 13.10.2011

Terveisiä eduskunnasta

Kun mikään ei riitä

Eduskunta hyväksyi 28.9.2011 Euroopan väliaikaiseen kriisirahastoon (ERVV) tehtävät muutokset äänin 103-66. Muutokset hyväksyttiin hallituspuolueiden edustajien äänin. Oppositiossa olevat perussuomalaiset, keskusta ja vasenryhmä äänestivät vastaan. Muutokset nostivat Suomen takausvastuut lähes 14 miljardiin euroon .

Ennen kuin jatkan tuon päätöksen käsittelyä, haluan palauttaa mieleen sen poliittisen prosessin, jonka seurauksena Suomi siirtyi vuoden 1999 alussa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Näin Suomen ja muiden saman ratkaisun tehneiden maiden valuuttakurssit kiinnitettiin peruuttamattomasti toisiinsa ja eurosta tuli valtioiden yhteinen raha. Tuolloin Maastrichtin sopimuksen katsottiin velvoittavan Suomea mukanaoloon Emun kolmannessa vaiheessa ja tuolloinen Lipposen ykköshallitus ei nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kansanäänestystä, vaan asia hoidettiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonantona. Lipposen hallitus oli sitoutunut jo hallitusohjelmassaan täyttämään Euroopan unionin talous- ja rahaliiton lähestymiskriteerit, jolloin Suomen olisi niin päätettäessä mahdollista liittyä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnistyessä. Suomen liittyminen Euroopan talous- ja rahaliittoon oli seurausta ennen kaikkea poliittisesta tahdosta viedä maamme suoraan Euroopan ytimeen. EU:n talouspolitiikka sisältää kolme osatekijää. Jäsenvaltioiden on varmistettava talouspolitiikkojensa koordinointi ja valvottava tätä koordinointia monenvälisesti. Lisäksi niiden on noudatettava talous- ja budjettikuria koskevia sääntöjä. Valuuttapolitiikan tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen valuutta ja varmistaa kyseisen valuutan vakaus hintojen vakauden avulla ja noudattaen markkinatalouden lakeja. Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Näin sovittiin 12 vuotta sitten, mutta kuinkas sitten kävikään?

ERVV, EVM, EKP, vakuudet, takaukset, no-bailout. Siinä termejä joihin ei voi olla törmäämättä. Niiden takaa löytyy miljardeja euroja sisältäviä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Pelkästään Euroopan väliaikaiseen kriisirahastoon (ERVV) sitoutuminen merkitsee 14 miljardin euron takausvastuuta Suomelle. Näin on kansalle kerrottu. Todellinen vastuu riippuu kuitenkin ERVV:n korkomenoista, jotka kuuluvat Suomen takausvastuisiin, mutta eivät sisälly 14 miljardin euroon. Jo 3,5 %:n korot tuplaisivat Suomen vastuut 30 vuodessa. Eikä tässä vielä kaikki. Joidenkin markkina-arvioiden mukaan ERVV-pottia pitäisi kolminkertaistaa eli Suomen takausvastuu nousisi noin 40 miljardiin euroon. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomen valtion tulo- ja menoarvion loppusumma vuodelle 2012 on n. 52 miljardia euroa. Edellä mainitun perusteella esitänkin, että tämä peli vihelletään poikki ja palataan lähtöruutuun eli pelataan niin kuin 12 vuotta sitten sovittiin.

Martti Mölsä

kansanedustaja, ps

Punkalaidun

Aamulehti 4.10.2011
Kansanedustajat Aamulehden auditoriossa

Pirkanmaalaiset kansanedustajat kokoontuivat maanantaina 3.10. kello 18 .30 Aamulehden auditorioon.

Panelisteina olivat opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) sekä kansanedustajat Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps), Mikko Alatalo (kesk), Anna Kontula (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Leena Rauhala (kd).Kansanedustajat vastasivat illan aikana myös Aamulehden lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.

Lue koko juttu ja katso video tästä.

Lempäälän-Vesilahden Sanomat 3.10.2011

Vesilahden kunnanvaltuustoa arvelutti viikko sitten valtionhallinnon tietämys seutuyhteistyön määrästä ja laadusta. Lempäälän-Vesilahden Sanomat kysyi asiaa Pirkanmaan 18 kansanedustajalta. Tiistaina 27. syyskuuta lähetettyyn sähköpostikyselyyn vastasi keskiviikkoiltaan mennessä kuusi kansanedustajaa.
Kysyimme kansanedustajilta: 1) Kuinka Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyö on mielestänne lähtenyt käyntiin, 2) Miksi kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan?, 3) Onko sillä saavutettu säästöjä?, 4) Turvaako yhteistyö riittävästi palveluiden määrän ja laadun?, 5) Onko Paras-hankkeen eteen tehty työ valunut hukkaan, jos suur-Tampereeseen päädytään?, 6) Oma kantanne suur-Tampereeseen? Miksi? ja 7) miten vaikutatte asiassa kuntaministeriin/koko hallitukseen/eduskuntaan?

Martti Mölsä, Perussuomalaiset
1) Kolmen maakunnan rajalta tarkasteltuna en ole havainnut, että yhteistyössä olisi suuria erimielisyyksiä.
2) Yhteistyötä tarvitaan, koska on paljon ns. ylikunnallisia hankkeita joita voidaan kehittää vain yhteistyöllä.
3) Tähän en pysty vastaamaan.
4) Jos yhteistyöllä tavoitellaan Suur-Tamperetta, niin ei takaa. Tälliaisessa yhteisytössä palvelut heikkenevät reuna-alueilla aina.
5) Kyllä on.
6) En kannata. Ensin ennen uudistusta on määriteltävä valtion, maakuntien ja kuntien tehtävät. Itse siirtäsin mm. erikoissairaanhoidon valtion tai maakuntien tehtäväksi. Pieneissä yksiköissä itsenäiset kohtuullisen kokoiset kunnat tuottavat palveluja tehokkaammin, edullisemmin ja tasapuolisesti.
7) Oppositiossa ja ryhmäni sisällä puolustamalla kuntien itsenäisyyttä.

Lue koko juttu tästä.

Loimaan Lehti 16.6.2011

Yksin et pärjää politiikassa

Martti Mölsä toivoo yhteistyötä yli puoluerajojen

Punkalaidun
Lari Kiviranta
Punkalaitumelainen perussuomalaisten vastavalittu kansanedustaja Martti Mölsä pidättäytyy tekemästä suuria lupauksia tulevalle nelivuotiskaudelleen.
? Keskeinen vaalilupaukseni eduskuntavaaleissa oli, että Suomen EU-politiikan on muututtava. Mutta eipä se taida nyt pahemmin muuttua, kun me perussuomalaiset jäimme oppositioon.
Sarkkilan sillalle onkikilpailuun kokoontunut paikallinen yleisö on sen sijaan toiveikkaampaa.
? Kyllä se politiikka muuttuu ja on muuttunut jo! Perussuomalaisten nousun myötä syntynyt keskustelu EU:sta on tästä hyvä esimerkki, yleisöstä huikataan Mölsälle.
Mölsä huomauttaa, ettei eduskunnassa ja ylipäätään politiikassa ajeta yksin mitään asioita läpi. Eduskuntatyö on yhteistyötä. Lisäksi oppositiosta vaikuttaminen on vielä haasteellisempaa.
? Tuleva hallitusohjelma luo pohjan sille, mitä kysymyksiä päätöksenteossa painotetaan tulevalla vaalikaudella. Rivikansanedustajalla on mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään esille lähinnä lakialoitteiden ja budjettikeskusteluiden kautta.
Kotikuntansa asioita Mölsä uskoo edistävänsä parhaiten yhdessä muiden lähialueiden kansanedustajien kanssa.
? Toivottavasti syntyy yhteistyötä yli puoluerajojen. Esimerkiksi Punkalaitumen, Sastamalan ja Huittisten siirtoviemärihankkeessa meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Jotta jätevesien johtaminen Punkalaitumelta ja Sastamalasta Huittisten puhdistamoon toteutuisi, vaaditaan seudun kansanedustajilta yhteistä tahtotilaa lisämäärärahoituksen saamiseksi.

TYÖ EDUSKUNNASSA on lähtenyt Mölsällä pikkuhiljaa käyntiin, vaikka hallitusneuvotteluiden venyminen on jonkin verran viivästyttänyt aloitusta. Uuden kansanedustajan on opeteltava eduskunnan paikat ja menetelmät.
? Työpäivä alkaa yleensä sähköpostin ja muun postin lukemisella, jota on muuten kansanedustajalla ihan riittävästi.
Jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin valiokuntaan, jonka työskentely alkaa aamukymmeneltä. Mölsä istuu ympäristövaliokunnassa.
? Ympäristöasiat ovat lähimpänä itseäni. Niistä olen jonkin verran perillä, Mölsä tuumii vaatimattomasti.
Puolueen jättäytymisessä oppositioon Mölsä katsoo, että perussuomalaiset piti kiinni tekemistään vaalilupauksista.
? Emme voi hyväksyä nykyistä EU-linjaa ja kriisimaiden tukemista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo vakaasti puolueen puheenjohtajan Timo Soinin takana.
? Tässä tilanteessa jääminen oppositioon oli parempi vaihtoehto. Muuten olisimme pettäneet omat äänestäjämme. Suurissa kysymyksissä ei voi antaa periksi.
Mielipidemittauksiin, jotka lupaavat perussuomalaisille suurimman puolueen asemaa, Mölsä suhtautuu maltilla.
? Jalat on pidettävä maassa.

Herravihaisia rasisteja?

Ihmiset liittävät perussuomalaisiin, niin kuin muihinkin puolueisiin, erilaisia ennakkoasenteita. Martti Mölsä (ps.) vastaa muutamiin perussuomalaisista esitettyihin väitteisiin.
Perussuomalaiset ovat maahanmuuttovastaisia.
? Ei pidä paikkaansa. Niin puolueohjelmassa kuin puolueryhmän julkilausumassa olemme tuominneet rasismin. Ketään ei sorreta, mutta ketään ei suositakaan.
EU-vastaisia.
? Totta kai pitää olla kriittisiä. Suomen on puolustettava omaa aluettaan ja suomalaisia, itsenäisyyttä.
Suuria puolueita vastaan.
? Meillä ei ole mitään suuria puolueita vastaan. Valitettavasti yhteistyö pelaa puolueilla usein kunnissa paremmin kuin valtakunnantasolla.
Herravihaisia.
? Toki vähän semmoista perussuomalaisista löytyy. Juontuu kaiketi historiasta.
Ei-puolue, joka vain vastustaa kaikkea.
? Ei voida sanoa niin. Niitä asioita, joita voidaan puoltaa, niin ajetaan. Oppositiostakin pystyy vaikuttamaan.

Martti Mölsä

59 vuotta.
Perussuomalaisten uusi kansanedustaja.
Asuinpaikka Punkalaidun, syntynyt Kihniössä.
Koulutukseltaan rakennusmestari.
Työskennellyt aiemmin yrittäjänä suunnittelu- ja isännöintihommissa.
30 vuotta mukana politiikassa: Punkalaitumen valtuustossa 26 vuotta, SMP:n ja Perussuomalaisten Satakunnan Piirin puheenjohtajana 1991?2001.
Harrastuksina avantouinti, öljyvärimaalaus ja metsänhoito.

Punkalaitumen Sanomat 16.6.2011

Talkoohenki leimaa kulttuurityötä Punkalaitumella

Pirkanmaan taidetoimikunta tutustui Punkalaitumeen ja sen kulttuurielämään maanantaina. Kunnantalon lisäksi toimikunta vieraili Yli-Kirran talonpoikaismuseolla, jossa se jututti myös paikallisia kulttuurin tekijöitä. Keskusteluissa todettiin talkoohengen leimaavan paikkakunnan kulttuurielämää, johon kunnan panostus on vähäinen. ? Ei kunta ainakaan kulttuurin tekoa estä, naurahti Sirpa Sillanpää.

Taidetoimikunnan vierailua isännöi kirjastotoimenjohtaja Raimo Jokinen, jolla on ollut vahva rooli paikallisen kulttuurityön tukijana. Hän luonnehtikin punkalaitumelaisen kulttuurin lähtevän yksittäisistä puuhanaisista ja -miehistä.


? Talkooperinne on säilynyt paikallisesti isojen hankkeiden toteuttajana. Onnistuneissa hankkeissa on aina takana henkilöitä, jotka asettuvat homman johtoon, totesi Raimo Jokinen nostaen esiin mm. kotiseutuneuvos Juhani Helariutan sekä Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Kalevi Sillanpään.
Jokisen mielestä agraarikulttuuri on luonut paikkakunnalle itsetekemisen taidon ja itse tehdyn taiteen. Siitä kertovat mm. kirjastolla vuosittain pidettävät kymmenkunta erilaista näyttelyä sekä vahva musiikkiharrastus pitäjässä. ? Yhdistysten voimavaraksi nostetaan talkohenki. Rahoitusta ei ole liiemmin tulossa.
Paikallisia kulttuuripersoonia Raimo Jokisen lisäksi Yli-Kirralle oli kutsuttu Naiskuoro Pihlajanmarjojen johtaja Marju Pihlajamaa, käsityöläinen Sirpa Sillanpää, valokuvausta ja kesäteatteri harrastava Leena Männistö sekä kanttori Eeva-Liisa Isosaari. Nelikko kertoi omia näkemyksiään kulttuurin tekemisestä Punkalaitumella taidetoimikunnalle. Myös taidemaalausta harrastava kansanedustaja Martti Mölsä sekä kulttuurin monitoimimies Aki Mikkola ja kunnanjohtaja Antero Alenius olivat saapuvilla.


Taidetoimikunta koko maakunnan asialla
Pirkanmaan taidetoimikunnasta vierailulle osallistuivat pääsihteeri Armas Ketonen, toimikunnan puheenjohtaja Pertti Timonen sekä jäsenet Laura Uimonen, Kaarina Karjula, Tiina Lamminen, Elina Jakowleva-Mäkelä, Janne Salokannel ja Juha Elomäki. Mukana oli myös läänintaiteilija Mikko Kallio.
Taidetoimikunnan tehtäviä esitellyt pääsihteeri Ketonen muistutti toimikunnan edustavan koko Pirkanmaan taiteen ja kulttuurin tekijöitä, vaikka myönsikin tamperelaisten nappaavan toimikunnan myöntämistä apurahoista pääosan. ? Kuntavierailuja teemme mielellämme, sillä paikallisia kulttuurin toimijoita on mukava tavata, totesi Ketonen.
Samaa mieltä oli taidetoimikunnan jäsen Juha Elomäki. ? Toivoisimme enemmän avustusanomuksia muualtakin maakunnan alueelta kuin Tampereelta. Se antaisi paremman kuvan kulttuurikentän ?kattauksesta?.
Armas Ketosen mukaan maakunnallisten taidetoimikuntien tehtäväkenttä on jo nyt laaja, sillä ne jakavat valtionavustuksia, toteuttavat erilaisia kulttuuriprojekteja, antavat lausuntoja, toteuttavat aluekehitystyötä ja vastaavat läänintaiteilijoiden palkkaamisesta.
Tulevaisuudessa taidetoimikunnille on kaavailtu myös festivaali- ja taidetapahtumien avustuksista päättäminen. Se tuplaisi vuosibudjettimme.
Taidetoimikunnan puheenjohtaja Pertti Timonen oli tyytyväinen vierailuun monessakin suhteessa. ? Arvoni nousee lastenlasten silmissä. Nyt olen käynyt Koiramäen talossa!

Punkalaitumen Sanomat 12.5.2011

Mölsä ei yllättynyt oppositioon jäämisestä

Kansanedustaja Martti Mölsä sai Punkalaitumen Sanomilta tiedon torilla järjestämäänsä kahvitilaisuuteen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ilmoituksesta puolueen jättäytymisestä oppositioon. - Vai niin. Sitä vähän osasin ounastella, totesi Mölsä rauhalliseen tapaansa uutisen kuultuaan.

Timo Soini piti tänään torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuuden, jossa ilmoitti perussuomalaisten ratkaisusta. Näkemyserot EU-maiden vakausjärjestelmästä ja Portugalin rahoituksesta olivat ylitse pääsemättömät SDP:n ja kokoomuksen suuntaan. Näin Soini päätti puolueen jäävän oppositioon.

Martti Mölsä kieltää olevansa pettynyt Soinin ratkaisuun. - Ei hallituksen ulkopuolelle jäänti harmita. Vaaleissa annettuja lupauksia ei vain voi yksinkertaisesti pettää.

Omaan toimintaansa kansanedustajana puolueen ratkaisu ei tule Mölsän mukaan vaikuttamaan.

Punkalaitumen Sanomat 5.5.2011

Kampus-ajattelu vanhushuollon ratkaisuksi

Punkalaitumen vanhushuollon palvelurakenteen uudeksi ratkaisumalliksi esitetään siirtymistä vanhushuollon kampukseen. ? Tämä tarkoittaa sitä, että kun kerran on saanut kodin vanhushuollon kampuksen alueelta, voi samassa asunnossa asua koko ajan, toteaa Saspen palvelupäällikkö Marketta Roinisto. Ainoa asiassa jo nyt hiertävä kohta on Saimikodin asukkaiden siirtäminen kampukselle Toukolan tiloihin ja kehitysvammaisten siirtyminen Toukolasta Saimikotiin.

Vanhushuollon palvelurakennetta on kuluvan vuoden ajan selvitetty Martti Mölsän (ps) tekemän epävirallisen valtuustoaloitteen pohjalta. Taustalla on vaikuttanut myös vanhushuollossa ollut ?tulppa?, joka on näkynyt hoitopaikkojen puutteena Punkalaitumella.
Marketta Roiniston mukaan vanhushuollon ?tulppa? on jo purkautunut mutta uusia haasteita ilmaantuu koko ajan. Ongelmia aiheuttanut tilanne lähti purkautumaan jo helmikuussa. Kun nyt vapaana olevat paikat on täytetty, odottaa vuodeosastolla Punkalaitumelle pääsyä vain yksi asiakas.
Punkalaitumella on kuitenkin paineita Kaisankodin muuttamisesta tehostetun asumisen yksiköksi. Roiniston mukaan tällainen päätös on tehtävä vielä tämän vuoden aikana. Se tarkoittaa lisähenkilöstön palkkaamista, ja rahanmenoa.

Lue koko Punkalaitumen Sanomien juttu tästä.

YLE:n verkkosivut 26.4.2011

Uudet kansanedustajat opettelevat talon tavoille

Vastavalittujen kansanedustajien valtakirjat tarkastettiin tiistaina. Samalla tuoreet edustajat aloittivat perehtymisen vaativaan tehtäväänsä. Kansa äänesti eduskuntaan totuttua enemmän uusia kasvoja, mutta kansanedustajien koulutus viedään läpi pääsääntöisesti entiseen malliin.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen lausui tiistaiaamuna tervetuliaissanat Arkadianmäen uusille tulokkaille. Piakkoin uudet edustajat saivat käsiinsä kännykät, kannettavat tietokoneet, matkakortit, mokkulat ja taksikortit.

Pirkanmaalta eduskuntaan valittu perussuomalainen Martti Mölsä arvelee vinguttavansa taksikorttia säästeliäästi.

- Aion käyttää taksikorttia hyvin harkitusti. Enimmäkseen kuljen junalla kakkosasunnolle, Mölsä sanoo.

Uusille edustajille esiteltiin myös työhuoneet. Talossa ja sen tavoissa on opettelemista kenelle hyvänsä, ja mietteliään oloinen ensikertalainen katselee tutkivasti ympärilleen. Oikeisiin paikkoihin löytää helpoiten seuraamalla muita, uusia ja vanhoja.

Jonottaessaan valtakirjojen tarkastukseen Mölsä saa neuvoja yli puoluerajojen.

- Kannattaa nauttia ensimmäistä päivistä, nämä ovat niin juhlavia ja hienoja, hehkuttaa SDP:n Pia Viitanen.

Perehdyttäminen entisellään

Eduskuntaan valittiin poikkeuksellisen paljon ensikertalaisia. Uusia tai uusvanhoja on 84, kun tavallisesti määrä pyörii 70:n korvilla. Pääsihteeri Seppo Tiitisen mukaan perehdyttäminen tapahtuu uusien runsaudesta huolimatta normaalissa järjestyksessä.

- Ei perusteissa mitään muutosta tapahdu, Tiitinen kuittaa.

Valiokuntatyöhön edustajat opastetaan kuitenkin Tiitisen mukaan erityisellä huolella. Perehdyttämistilaisuuksia on jopa parikymmentä.

Valtakirjojen tarkistus soljui vähäeleisesti. Martti Mölsä raotti hieman omaa agendaansa edustajana. Hän uskoo, että vanhoissa laissa, kuten jätevesilaissa ja aselaissa voi olla korjaamista. Mölsä suhtautuu myös varauksellisesti perustuslain uudistamiseen.

YLE Uutiset

Punkalaitumen Sanomat 21.4.2011

Se oli temppu, Martti!

Moni piti sitä mahdottomana. Moni näki sen mahdolliseksi. Äänestäjät tekivät ratkaisunsa ja kirjoittivat kynillään 4429 kertaa vaalilippuun numeron 166. Eduskuntaan viidettä kertaa yrittänyt Martti Mölsä uskoi tietävänsä, hän oli katsonut asian jouluna tähdistä. Sunnuntaina vuosien työ palkittiin ja haaveesta tuli totta. Punkalaidun sai oman kansanedustajan, sen tosiasian historiallisuutta eivät epäilijätkään voi kiistää.

Iso-Pourunkujalla Oili ja Martti Mölsän kotona vaalivalvojaiset alkoivat rauhallisissa merkeissä. Ennakkoäänten ilmestyessä ruutuihin iltakahdeksan aikaan oli tunnelma odottava. Ääniä oli kertynyt mukavasti, yli 1600. Se oli jo enemmän, mitä moni osasi odottaa.
Ääntenlaskun edetessä kansanedustajaehdokas vaimonsa Oilin, Seppo-veljensä ja Aila-siskonsa sekä Marja-Liisa Jallin kanssa liimautui entistä tiiviimmin tietokoneen ja television ääreen. Iltakymmeneltä oltiin jo ?kiikun-kaakun?. Martti kävi kovaa taistelua perussuomalaisten neljännestä paikasta Pirkanmaalla Heikki Luodon kanssa. Jossain vaiheessa punkalaitumelainen rakennusmestari ohitti tamperelaisen ohjelmistosuunnittelijan. Etumatkaa oli vajaa 300 ääntä.
Vaalivalvojaisten pieni tukijoukko oli valmis julistamaan Mölsän kansanedustajaksi, kun äänistä oli laskettu 95 %. Oili-vaimo kuitenkin toppuutteli. ? Loppuun asti on katsottava, ennen ei ole varmaa.
Viidennellä yrittämällä eduskuntaan nouseva ehdokas itse suhtautui tilanteeseen rauhallisesti. ? Odotin hyvää vaalitulosta, että kolmosella olisi äänimäärä alkanut. Viisi kertaa on yritetty ja viides kerta toi tuloksen. On se tietysti hienoa, mies tuumi hieman typertyneenä.
Mitä lähempänä ääntenlaskennan loppu häämötti, sitä enemmän alkoi puhelin soida ja tekstiviestit liikkua.
Ensimmäisinä onnittelijoina Iso-Pourunkujalle saapuivat Virpi Hongisto ja Sami Uutto. Pian paikalla oli myös Mölsän kampanjan taustahahmona häärinyt Aki Mikkola. Televisio ja netti kertoivat ääntenlaskun olevan ohi ja punkalaitumelaisen rakennusmestarin tehneen ?jytkyn?. Lähihistoriassa tähän on pystynyt ainoastaan edesmennyt kunnallisneuvos Saimi Ääri vuosina 1970, 1972 ja 1975.
Kuohuviinipullon korkin poksahtaessa Mölsien keittiössä mieleen tulevat Tuntemattoman sotilaan Lehdon sanat vänrikki Koskelalle: ? J...ta, se oli temppu!
Martti Mölsän ajatuksia tarkemmin Punkalaitumen Sanomien painetun lehden sivulla 4.

Aamulehti 18.4.2011

Punkalaitumen ainoa ehdokas eduskuntaan: Harrastuksina tähtitiede ja avantouinti

Perussuomalaisten Martti Mölsä sai vaaleissa 4 429 ääntä ja nousi puolueensa hirmuvoiton avulla eduskuntaan. Kuka tämä ainoana punkalaitumelaisena ehdolla eduskuntaan ollut mies oikein on?

59-vuotias Mölsä valmistui rakennusmestariksi vuonna 1977 ja sai rakennusvalvojan pätevyyden 1987. Hän on toiminut kotipaikkakunnallaan yksityisyrittäjänä jo 1980-luvulta lähtien. Kotisivujensa mukaan Mölsä on toiminut erilaisissa rakennusprojekteissa vastaavan mestarin, valvojan ja rakennuttajan tehtävissä.

Mölsä on perussuomalaisten pitkäaikainen jäsen. Hän toimi myös puolueen edeltäjän, Suomen Maaseudun Puolueen puolue-edustajiston jäsen vuosina 1985?1995.

Hän harrastaa muun muassa öljyvärimaalausta ja avantouintia. Kotisivuillaan Mölsä kertoo olleensa myös avustajana Ylen Hovimäki-sarjassa ja olevansa kiinnostunut tähtitieteestä.

Perussuomalaisten riveistä eduskuntaan nousivat Pirkanmaalla Mölsän lisäksi Laila Koskela, Lea Mäkipää sekä Pertti 2Veltto" Virtanen.

Loimaan Lehti 31.3.2011

Martti Mölsä peräänkuuluttaa muutosta

­Aivan erilainen fiilis on nyt kuin viime vaaleissa. Ihmiset ovat positiivisesti innostuneita perussuomalaisista ja tukijoukkoihin on ilmaantunut yli kymmenen aktiivista, Punkalaitumen ainoa eduskuntavaaliehdokas Martti Mölsä kuvaa saamaansa vastaanottoa turuilla ja toreilla. Yllätys on myös kotisivujen suosio ja niillä on käynyt jo yli 17000.

30 vuotta Punkalaitumella kunnan luottamustoimissa vaikuttanut Mölsä tunnetaan kotikunnassaan ja häneen myös luotetaan, mistä on osoituksensa on viime kuntavaalien äänikuninkaan titteli 144 äänellä. Se on peräti 7.4 prosenttia annetuista äänistä ja Suomen ennätysluokkaa.

Viime eduskuntavaaleissa Mölsä sai Pirkanmaan perussuomalaisista viidenneksi eniten ääntä, 726.

Nyt Mölsä tekee itsensä tunnetuksi Pirkanmaan vaalipiirissä, jonka 23 kunnassa hän aikoo käydä. Suuri vaihde vaalityössä alkaa huhtikuun alussa.

Perussuomalaisuus on Kihniöstä kotoisin olevalle Mölsälle kodin perintöä, sillä isä toimi Satakunnan piirin piirisihteerinä ja oli Veikko Vennamon hyvä ystävä.

­Maamme on ajettu sellaiseen tilaan, että muutos on välttämätön. Se tapahtuu ensi vaaleissa, sillä kansa on herännyt nykymenon mahdottomuuteen. Meille suomalaisille riittävän hyvän tahdon kohde on oma maamme ja sen kansalaiset, ei EU tai muiden maiden velat, Mölsä painottaa.

Mölsä on myös huolestunut tuloerojen kasvusta maassamme, sillä verohelpotukset ovat tulleet rikkaiden eduksi. Myös isännöitsijänä toimiva Mölsä on havainnut energia-, sähkö- ja jäteveron nousun, mikä rasittaa erityisesti pienituloisten taloutta.

Mölsän mielestä hädänalaisissa olosuhteissa eläviä pitäisi auttaa heidän kotimaassaan, sillä samalla summalla saisi paljon enemmän aikaan kuin Suomessa.

Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtajana Mölsälle on tärkeää yrittäjyyden edistäminen.

Pirkanmaan vaalipiiristä valitaan 18 kansanedustajaa. Perussuomalaisilla on yksi kansanedustaja, Pertti ?Veltto? Virtanen, mutta tulevissa vaaleissa Mölsä uskoo kolmen läpimenoon ja hänellä on mahdollisuus olla kolmen joukossa.

­Jos saisimme Pirkanmaalta 18.8 prosentin kannatuksen, se toisi neljä kansanedustajaa, Mölsä laskee.

Mölsä sanoo, että punkalaitumelaisilla on nyt todellinen paikka vaikuttaa, haluavatko he omasta pitäjästä kansanedustajan, mikä mahdollisuus ei toistu usein. Lisäksi olisi koko maakunnan etu, että edustajia olisi muualtakin kuin Tampereelta.

- Kolmella alkava luku pitää saada, jotta on kolmen parhaan joukossa, Mölsä laskee.

Punkalaitumen Sanomat 31.3.2011

Ehdokkaat tiukassa vaalitentissä

Eduskuntavaaliehdokkaat joutuivat Punkalaitumella tiukkaan tenttiin ja vastaamaan mitä moninaisimpiin kysymyksiin viime tiistaina kunnantalon valtuustosalissa järjestetyssä paneelissa. Myös yleisö pääsi ääneen ja keskustelutti neljää ehdokasta mm. eläkkeistä.

Punkalaitumella toimivien poliittisten yhdistysten yhdessä järjestämään vaalikeskusteluun osallistuivat Saara Karhu (sd), Pertti Hakanen (kes), Martti Mölsä (ps) ja Arto Satonen (kok). Vasemmistoliiton ehdokas Niina Koivuniemi ei pystynyt osallistumaan tilaisuuteen sairastuttuaan.
Vaalikeskusteluun osallistuneista ehdokkaista Karhu ja Satonen ovat istuvia kansanedustajia, mikä tietysti näkyi heidän vastauksissaan. Paikkaa Arkadianmäelle mielivät Hakanen ja Mölsä pyrkivät kuitenkin antamaan vastuksen "konkareille".
Tilaisuuden juontaja Aki Mikkola oli laatinut työryhmän kanssa kysymyspatterin, johon ehdokkaat vuorollaan saivat vastata, kyselytunnin tapaan minuutin ajan. Vastausajat kellotti sekuntikellolla Timo Karunen.
Varsin yksituumaisina ehdokasnelikko oli suhtautumisessaan kuntien pakkoliitoksiin: liitosten pitäisi tapahtua vain kuntien oman tahdosta. Arto Satonen ja Pertti Hakanen muistuttivat kuitenkin, että joissain tilanteissa jopa pakkoliitos voisi tulla kyseeseen.

Siinä tapauksessa, että kunta ei pysty tuottamaan valtion asettamia palveluvelvoitteita, voisi pakkoliitos tulla kyseeseen.

Ensimmäisenä tulee mieleen Lavia, heitti Pertti Hakanen.

Yksituumaisesti ehdokkaat ryttäsivät myös paljon puhutun jätevesiasetuksen. ? Uutta asetusta paranneltiin pikkuisen mutta ongelmilta ei tulevaisuudessa vältytä, sanoi Saara Karhu.

Eduskunta on tehnyt muitakin virheitä, heitti Martti Mölsä.

Enemmän näkemyseroja syntyi verotuksen suuntaamisesta. Satonen ei ollut valmis kiristämään työn verotusta, vaikka totesi, että jostain veroja on kerättävä. Kuntien osalta hän nosti esiin verotulojen tasauksen merkityksen, siihen Satosen mukaan ei pidä kajota muuten alkaa pakon sanelemia kuntaliitoksia syntyä.

SDP olisi tällä vaalikaudella antanut kunnille lisää rahaa, ei elvyttänyt. Arvonlisäveron kohotus on tasaverotusta, mielestäni veroja tulisi kerätä enemmän isommissa tuloluokissa, sanoi Saara Karhu. Vero maksukyvyn mukaan oli myös Mölsän teesi. Pertti Hakanen puolestaan olisi ollut valmis arvonlisäveron korotuksiin, kunhan se ei koske ruokaa ja lääkkeitä.

Vakuudet puhuttivat

Mielipiteen runsautta ja hallitus?oppositio-asetelmaa syntyi keskusteltaessa Suomen velvollisuuksista talousvaikeuksissa olevia euromaita kohtaan. Saara Karhua harmitti, etteivät pääministeri Kiviniemi ja valtionvarainministeri Katainen kerro selkeästi kantaansa asiassa. ? Pelisäännöt vakuusrahastossa on oltava selvät. Muuten on keksitty ikiliikkuja: ahneuden mylly. Ei ole oikein, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot maksetaan yhdessä.

Hakanen kannatti vakuusrahaston kasvattamista. Emme voi olla kantamatta yhteistä vastuuta, kun EU:ssa kerran ollaan. Hän huomioi myös, että vakuusrahastossa ei ole suoraan rahaa kiinni, vaan kyse on markkinakorkoisista lainoista ja takauksista.

Jos Eurooppa menee taantumaan, kärsii vientivetoinen Suomi eniten. Silloin ei ole enää varaa elvyttää ja työttömyys nousee 15?20 % välille. Ei ole oikein, että sijoittajat livahtavat kuin koira veräjästä, mutta kun talo palaa, täytyy ryhtyä sammuttamaan. Silloin ei enää kysellä uusia palomääräyksiä, kuvaili Arto Satonen. Satonen ?krymppäsi? Karhua myös siitä, mikseivät Suomen sosialidemokraatit kannata asiaa, vaikka muiden maiden demarit ovat asian takana.

Mölsän mielestä vakuusrahastojen kasvattaminen vie kohti EU:n liittovaltiota.

Eläkkeet kiinnostivat

Ehdokkaat joutuivat vastaamaan myös useampaan lyhyeen Jaa- tai Ei-kysymykseen, muun muassa ydinvoimasta ja Natosta. Ydinvoiman lisärakentamista kannatti vain Satonen, sama kaava oli suhtautumisessa Natoon.

Yleisökysymyksissä nousi esiin eläkeläisten muun muassa tyytymättömyys eläkkeisiinsä ja niiden maksussa käytettyyn taitettuun indeksiin. Aiheesta kysyivät Antti Korventausta ja Rauno Sundström.

Yksikään vastaajista ei pystynyt lupaamaan eläkeläisille suuria korotuksia. Karhu näki tilanteen parantamisen keinoina kansaneläkkeen indeksitarkistuksen, asumistuen ja kunnallisveron perusvähennyksen korottamisen. Hakanen puolestaan toivoi yhteiskuntasopimusta, ja Satosen lääke oli indeksitarkistusten tekeminen vähintään kahdesti vuodessta. Indeksikikkailu pois ja varallisuusvero takaisin, oli Martti Mölsän lääke.

Huumorikin kukki vaalikeskustelussa useampaan otteeseen, ja keskustelut sujuivat hyvässä hengessä. Yleisön joukosta Matti Ala-Viikari oli huolissaan suurpetojen tulosta asutuksen liepeille. Vastaajat jakoivat saman huolen ja pitivät tärkeänä, että kaatolupia tarvittaessa on käytettävissä. "Citykarhut" kuriin, vitsaili Satonen edustajakollegan suuntaan.

Eikös teidän nyt pitäisi mennä maahan ja peittää niska käsillä, komppasi Saara Karhu.

Oletteko nyt ensimmäistä kertaa näin fiksussa tilaisuudessa ja vielä ilman omaa rahaa, kysyi Matti Roukka. Tähän kysymykseen kaikki vastasivat hymyssä suin nyökytellen.

Perussuomalainen-lehti 21.3.2011

Rakentajan työpanos maksaa itsensä takaisin

Omakotitalon rakentaminen tänä päivänä vaatii valtavasti kokemusta ja ammattitaitoa, joten talon rakentaminen itse pitkästä tavarasta saattaa tulla jopa huomattavasti kalliimmaksi kuin valmiista elementtipaketista tekeminen ellei ole rakennusalan ammattilainen, vaikka teoriassa asian pitäisikin olla toisin päin.
- Pitkästä tavarasta rakentaessa ei suoraan palkkasuhteessa olevasta kirvesmiehestä tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten jos pystyy itse olemaan alusta loppuun paljon mukana ja omaa huomattavasti rakennusalan asiantuntemusta ja kokemusta, niin mikäs siinä, sanoo punkalaitumelainen rakennusmestari Martti Mölsä.
Maallikkojen kannattaa kuitenkin suosia valmispakettiratkaisuja, ja siltikin kustannuksia saa huomattavasti alemmas jos viitsii nähdä kunnolla vaivaa tarjouksia etsiessä ja olemalla aktiivinen myös työvaiheissa. Laadusta ei tarvitse tinkiä, mutta kyllä siinä omalle työpanokselleen palkan saa syntyneiden säästöjen muodossa. Mitään tukijärjestelmiä ei uuden omakotitalon rakentamiseen ole olemassa.

Pykäläviidakko

Uutta taloa rakentamaan ryhtyvä törmää ensi töikseen aikamoiseen pykäläviidakkoon. Tontti pitää olla valmiiksi katsottuna, samoin 200 ? 300 000 euroa ynnä tontin kustannukset. Sen jälkeen on alettava hakemaan ratkaisua kunnan ja myyjän kanssa. Kun tontti on päätetty hankkia, on neuvoteltava lupa-arkkitehdin tai rakennustarkastajan kanssa, käykö siihen sellainen talo, ja jos käy, lähdetään asiasta sopimaan taloyhtiön kanssa.
- Laajassa paketissa kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta pääsuunnittelija on silti nimettävä, jonka vastuulla on valvoa että kaikki toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Kun suunnitelmat ovat kunnossa ja pääsuunnittelija valittu, lähdetään hankkimaan rakennuslupaa. Lisäksi on täytettävä lukuisia muitakin lomakkeita ja hankittava liitteitä omistusoikeusselvityksistä lähtien.
Kun rakennuslupa on saatu, pitää työmaalle saada vastaava- ja kvv-työnjohtaja. Aloituskokouksessa pitää paikalla olla vähintään pääsuunnittelija, rakennustarkastaja ja rakennuttaja. Aloituskokouksessa käydään läpi kaikki yksityiskohdat ja tehdään pöytäkirja sekä selvitetään mm. huoltokirjan laatimisen tarpeellisuus, joka myös pitää olla loppukatselmuksessa valmiina.

Nykymeno ei käy

Martti Mölsä on myös Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin 2. varapuheenjohtaja. Perussuomalaisiin hän on kuulunut puolueen perustamisesta lähtien, ja sitä ennen hän oli SMP:ssä vuodesta 1972 saakka. Jo hänen isänsä toimi Satakunnan piirin piirisihteerinä 1970-80-luvulla ja oli Veikko Vennamon hyvä tuttu. Martti Mölsä on toiminut myös Satakunnan piirin puheenjohtajana kymmenen vuoden ajan vuosina 1991-2001. Hän on myös ehdolla seuraaviin eduskuntavaaleihin.

- Nykymeno ei käy. Suomalainen identiteetti on unohdettu ja hallitus tukee suurilla rahoilla talouttaan huonosti hoitaneita eurooppalaisia valtioita. Suomen rahat eivät siihen riitä. Suomalaisista ihmisistä, yrityksistä ja koko kansasta on huolehdittava ensin ja vasta sitten muista jos jaettavaa vielä jää.

Teksti: Mika Männistö

Aamulehti 18.3.2011

Kuka sopisi seuraavaksi pääministeriksi? Eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat.

Lue juttu ja katso video tästä.

Punkalaitumen Sanomat pääkirjoitus 24.2.2011

Hokkasella riittää selvitettävää

Perusturvajohtaja Anne Hokkasella on melkoinen tehtävä selvittäessään Martti Mölsän aloitteen pohjalta vanhushuollon paikkamäärän lisäämismahdollisuuksia. Vanhushuollon asiantuntijuuden lisäksi kaivataan taloudellista näkemystä sekä ennen kaikkea ennustajan lahjoja.

Miten pitäisi suhtautua perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaanakin olevan Martti Mölsän kunnanvaltuustossa tekemään esitykseen vanhushuollon tilaongelmien selvittämisestä? Onko kyseessä vaalitemppu, johon häntä jo viime viikolla paikallislehden yleisönosastolla kehotettiin, vai aito avaus vanhushuollon tiedossa olevan ongelman ratkaisemiseksi? Vai ehkä molempia?


Edellä olevia kysymyksiä pohtiessa on tunnustettava, että Mölsän esille nostama asia sinällään on enemmän kuin monimutkainen. Se vaatisi paitsi vanhustyön ammattilaisen, myös ekonomin taitoja, ja ennen kaikkea pitäisi olla kyky ennustaa tulevaisuutta. Ennustaa ja nähdä se, mitä Punkalaidun ja punkalaitumelaiset ikäihmiset tarvitsevat 10-20 vuoden kuluttua. Mihin kannattaa panostaa ja mikä jättää vähemmälle huomiolle? Me ikäännymme mutta samalla myös määrällisesti vähenemme vuodesta toiseen.

Lue koko pääkirjoitus tästä.

Punkalaitumen Sanomat 24.2.2011

Valtuustoon puheenjohtajisto toisella yrittämällä

Punkalaitumen kunnanvaltuuston puheenjohtajiistoon kuuluvat seuraavan kahden vuoden ajan I varapuheenjohtajana Outi Uusi-Kouvo (kes), puheenjohtajana Marja Vakkala (sd) ja II varapuheenjohtaja Martti Mölsä (ps).

Puheenjohtajiston vaali sujui syvän yksimielisyyden vallitessa. Antti Reunanen (sd) esitti puheenjohtajaksi Marja Vakkalaa, Sami Ali-Rantala (kes) ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Outi Uusi-Kouvoa (kes) ja Ari Prihti (ps) toiseksi varapuheenjohtajaksi Martti Mölsää (ps). Ennen nuijan kopautusta valtuuston ikäpresidentti Matti Roukka (kok) ?siunasi? esityksen käyttämällä kannatuspuheenvuoron. Näin tammikuinen ikävä episodi saatiin pois päiväjärjestyksestä.

Timo Karusen (kes) siirryttyä kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin hänen tilalleen tarkastuslautakuntaan varapuheenjohtajaksi Juha Kouvo (kes).

Mölsältä esitys vanhushuollosta

Martti Mölsä jätti kokouksessa epäviralliseksi ja epäpoliittiseksi nimeämänsä aloitteen perusturvajohtaja Anne Hokkaselle koskien vanhushuollon tilanpuutetta.

Näkisin, että valtuuston 15.6. kokoukseen mennessä perusturvatoimi selvittäisi virkatyönä eri vaihtoehtoja vanhustenhuollon hoitopaikkojen määrän lisäämiselle, evästi Mölsä.

Vaihtoehdoiksi hän luetteli vanhainkodin laajentamisen 15 paikalla tai Punkalaitumen Vanhustenkotiyhdistyksen tilojen hyödyntämisen yhteistyössä yhdistyksen kanssa tai jopa niiden vapaaehtoisella haltuunotolla kunnalle tuetun palveluasumisen lisäämiseksi.

Lue Punkalaitumen Sanomien uutinen tästä.

Punkalaitumen Sanomat 17.2.2011

Valtuusto sai "laillisen" puheenjohtajiston

Punkalaitumen kunnanvaltuusto kokoontui keskiviikkoiltana valitsemaan toista kertaa puheenjohtajista. Tällä kertaa vaali onnistui ilman äänestyksiä. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Marja Vakkala (sd). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi tuli niin ikään yksimielisellä päätöksellä Outi Uusi-Kouvo (kes) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Martti Mölsä (ps).

Punkalaitumen Sanomat 10.2.2011

Kunta ja yrittäjät käynnistelivät vuoropuhelua

Punkalaitumen kunta ja paikalliset yrittäjäjärjestöt ottivat ensimmäisiä askeleita hiipuneen yhteydenpidon ja vuoropuhelun uudelleen käynnistämiseksi. Kunta kutsui yrittäjät keskustelemaan ajankohtaisista elinkeinoasioista ravintola Trioon viime viikon keskiviikkona. ? Jatkossa kunnan ja yrittäjien tapaamisia on tarkoitus järjestää pari kertaa vuodessa, totesivat kunnanjohtaja Antero Alenius ja Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtaja Martti Mölsä.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 3.2.2011

Mölsä ehdolla eduskuntaan

Punkalaitumen kunnallispolitiikasta tuttu Martti Mölsä pyrkii kevään eduskuntavaaleissa Arkadianmäelle perussuomalaisten riveissä. Punkalaitumelaisilla on pitkästä aikaa mahdollisuus saada oma kansanedustaja. Tällaista tilannetta ei ole ollut Saimin jälkeen, laskeskelee Mölsä ja perustaa ajatuksensa perussuomalaisten huimiin kannatuslukuihin.

Mölsä on käynyt läpi poliittisen uransa aikana jo neljät eduskuntavaalit. Hän on ollut ehdolla myös Mauno Koiviston valitsijamieheksi tämän pyrkiessä toiselle kaudelleen.

Eduskuntavaaleissa menestys on jäänyt tähän asti heikoksi. ? Vaalit ovat ajoittuneet SMP:n laskukauteen. Vaikka olin kerran puolueen ?ykkösehdokas? Satakunnassa, kauaksi jäätiin. Nyt mahdollisuudet ovat aivan toisenlaiset.

Perussuomalaiset ovat asettaneet Pirkanmaalta 18 ehdokasta. Mölsän mukaan näistä kymmenen on Tampereelta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. ? Siellä äänet tulevat jakautumaan melkoisesti. Se nostaa mahdollisuuksiani, kunhan vain kansa lähtee liikkeelle omallakin paikkakunnalla.

Aion panostaa vaaleihin kohtuullisesti. Minulla on omat nettisivut ja radiomainoksetkin pyörivät jo. Vaalilehti ilmestyy myöhemmin ja toreille tulen jalkautumaan. Sponsorirahaa ei juuri ole saatavissa, joten omasta pussista kustannukset tulee maksettaviksi, Mölsä kertoo.¨

Vaaliteemat EU:n ympärillä

Martti Mölsä kertoo vaaliteemojensa liittyvän monessa kohdin jollakin lailla Euroopan unioniin. Mielestäni tulevissa vaaleissa ratkaistaan Suomen kohtalo.

Tätä ajatusta hän perustelee nostamalla esiin euroalueen talouskriisit Kreikassa ja Irlannissa, joihin maksumieheksi on joutunut myös Suomi. ? Hyvää tahtoa pitää olla mutta sen tulisi kohdistua omaan maahan. Näin pieni valtio ei voi ottaa kantaakseen muiden maiden velkoja ja huolia.

Yksi Mölsän vaalisloganeista onkin ?Muutos on välttämätön?. Se tarkoittaa muutosta monissa asioissa.

Rahahanat ulkomaille on suljettava ja jopa irtauduttava EU:sta jos on pakko. Maahanmuuttopolitiikkaa tulee muuttaa siten, että apua annetaan jo pakolaisten kotimaassa, silloin apu on tehokkainta. Valtion on pystyttävä leikkaamaan menojaan, sillä kymmenen miljardin velkakierre on katkaistava, Mölsä luettelee.

Maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevat lausunnot leimataan Suomessa helposti rasistisiksi. Mölsä kieltää olevansa sellainen. ? Sortaa ei ihmisiä pidä, eikä kritiikkini kohdistu turvapaikanhakijoihin tai pakolaisiin, jotka jo ovat täällä. Meillä Punkalaitumellahan heistä on lähinnä hyviä kokemuksia. Järjestelmä ei vain toimi nähdäkseni tehokkaalla tavalla.

Valtion menoleikkaukset puolestaan tarkoittavat Mölsän mukaan tulevaisuudessa epämiellyttäviä päätöksiä. ? Se on edessä jokaisella eduskunnassa toimivalla puolueella. Ratkaisuksi ei kelpaa, että veroja siirretään kulutukseen.

Sydäntäni lähellä on myös maaseutu ja sen säilyttäminen elinvoimaisena. Onhan se jo nähty, etteivät suuret yksiköt ole ratkaisu. Valtiolla on kyllä tähänkin asiaan keinoja, kunhan niitä halutaan käyttää, Mölsä pohtii.

Kuinka käy Soinin sekalaisen seurakunnan?

Perussuomalaisten kannatus on noussut huimaa vauhtia. Tällä hetkellä puolue hätyyttää jo perinteistä puolueiden kärkikolmikkoa. ? Gallupeissa on kova kannatus, vaikka sitä on vaalien suhteen turhan aikaista pohtia. Osittain nykyiset kannatusluvut tulevat varmasti vaalituloksessa näkymään, Martti Mölsä miettii.

Puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia on pidetty perussuomalaisten kannatuksen takuumiehenä ja puolueen suosion ilmentymänä. Soini puhuu kansankieltä ja on nostanut puolueen mutta emme me Pirkanmaalla voi hänen kannatuksensa varaan laskea, sanoo Mölsä.

Kevään vaaleissa hän ennustaa perussuomalaisille eduskuntaan pariakymmentä paikkaa. Toteutuessaan tulos vähintäänkin kolminkertaistaisi puolueen paikkamäärän. Entä sen jälkeen? SMP hajosi sisäisiin erimielisyyksiin ja monipuolista värikkyyttä löytyy perussuomalaisten nykyistenkin ehdokkaiden joukosta.

Kyllä käytäntö tulee opettamaan. Vennamo oli värikäs hajoita ja hallitse ?tyyppi. Soinilla on erilainen ote, joten en usko puolueen hajaantuvan, Mölsä sanoo.

Entä vastuunkanto? Miten käy retoriikalle, kun pitäisi ryhtyä tekemään menoleikkauksia.

Tällä hetkellä menoleikkaukset kohdistuvat heikompiosaisiin, voidaan niitä kohdistaa myös hyväosaisiin ja niihin, joilla on varaa maksaa. Jos keskituloisena pidetään henkilöä, joka tienaa 3.800 euroa kuussa, niin kyllä jossain rahaakin pitää olla. Itse en yrittäjänä ole vielä päässyt lähellekään keskituloisten luokkaan, naurahtaa Martti Mölsä.

Lauttakylä verrkosivut 27.01.2011

Marja Vakkalasta valtuuston puheenjohtaja Punkalaitumella

Punkalaitumen kunnanvaltuusto valitsi puheenjohtajakseen demariryhmästä Marja Vakkalan.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin perussuomalaisten ryhmästä Martti Mölsä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kokoomuksen Juha Yli-Parri.

Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksen Ari Poutala ja varapuheenjohtajaksi keskustan Timo Karunen.

Punkalaitumen Sanomien verkkosivut 28.1.2011

Marja Vakkala äänestettiin valtuuston puheenjohtajaksi

Punkalaitumen kunnanvaltuusto valitsi varsin erikoisen vaalikuvion jälkeen valtuustoa johtamaan Marja Vakkalan (sd). Vaali suoritettiin enemmistövaalina, mikä jo sinällään on poikkeuksellista valtuuston tehdessä puheenjohtajavalintoja. Vakkala sai vaalissa 11 ääntä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Martti Mölsä (ps) sai ääniä 12, samoin toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Juha Yli-Parri (kok).

Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Poutala (kok) ja varapuheenjohtajaksi Timo Karunen (kes). Hallituksen muiksi jäseniksi tulivat Maria Seppä (kes), Teuvo Lähdeniemi (kes), Sirkka Madekivi (kok), Hanna Laakso (sd) ja Antti Reunanen (sd).

Punkalaitumen Sanomat Yleisöltä 13.1.2011 ja Alueviesti Yleisöltä 12.1.2011

MAASEUDUN RYÖSTÖ ON JO TAPAHTUNUT

Joulun alla eräs päivälehti kirjoitti etusivullaan "MUUTTO SYRJÄSEUDULLE VOI TULLA ENTISTÄ KALLIIMMAKSI".

Kuten hyvin tiedetään, Suomessa harjoitettu politiikka on autioittanut maaseutua jo pitkään.

Tähän on tietenkin olemassa monta syytä. Yksi oleellinen tekijä on ollut tehtaiden sijoittamisella ja sitä kautta työpaikkojen vähenemisellä maaseudulta. Myös hyväosaiset opiskelijat ovat vieneet mennessään muun muassa metsien omistusta kaupunkeihin. Yksikään kaupunki ei pysty ruokkimaan asukkaitaan. Ruoka tulee maaseudulta ja sitä on tuotettava entistä edullisemmin. Maaseutu ei voi lakkoilla. Silti urbanisoituneella lehdentoimittajalla oli otsaa kirjoittaa, että ?syrjäseudulla asuvat käyvät kalliiksi kunnille. Nyt halutaan säännöt siihen, mitä palveluita haja-asutusalueille muuttavat voivat odottaa.? Ongelmana nähdään erilaisten palvelujen tuottaminen ja tiukentuvat normit rakentamisessa. Ideana tarjotaan: ?Kaupunkiseudulle muuttamista ja rakentamista voitaisiin ohjata tiiviimmäksi lupaamalla palveluja vain tietyillä vyöhykkeillä.? Maaseutu on jo ryöstetty ja unohdettu kauan sitten, vaikka puolestapuhujia löytyykin aina vaalien alla.

Maaseudulla ei tarvita yhtään sen enempää palveluja kuin kaupungissakaan. Päin vastoin, huomattavasti vähemmät palvelut ovat riittäneet ja riittävät, jos verotus on kohdallaan.

Tasapuolisuuden nimissä maaseudulla oleva asukas tai yritys voisi saada syrjäseutukompensaation korvauksena eri palvelujen puutteista. Käsitykseni mukaan kehä 3:n sisällä erilaiset päästöt ovat huomattavasti suuremmat asukasta kohti eli hiilijalanjälki on paljon suurempi. Hyvä esimerkki on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jonka kustannukset räjähtävät käsiin. Suuret yksiköt eivät ratkaise ongelmia.

Päivälehden kirjoitus saattoi johdatella lukijoita uskomaan, että maaseudulla ja varsinkin haja-asutusalueella asuminen alkaa tänä päivänä olla rikos. Kuitenkin koko Pirkanmaan elinvoimaisuus perustuu koko maakunnan elinkeinoelämän laajaan yhteisymmärrykseen, siksi on annettava arvo myös maaseudulla asuvalle. Pirkanmaalla ministerin salkun puute ei ole ollut esteenä maakunnan kehitykselle, mutta ei varmaan olisi haitaksikaan. Tietenkin polemiikki olisi melkoinen, jos salkku olisi Perussuomalaisella.

Martti Mölsä

Punkalaidun

Aamulehti Lukijalta 8.1.2011

Maaseudun ryöstö jo tapahtunut tosiasia

Kuten hyvin tiedetään, Suomessa harjoitettu politiikka on autioittanut maaseutua jo pitkään. Tähän on tietenkin olemassa monta syytä. Yksi oleellinen tekijä on ollut tehtaiden sijoittamisella ja sitä kautta työpaikkojen vähenemisellä maaseudulta. Myös hyväosaiset opiskelijat ovat vieneet mennessään osan mm. metsien omistuksesta kaupunkeihin.

Yksikään kaupunki ei pysty ruokkimaan asukkaitaan. Ruoka tulee maaseudulta ja sitä on tuotettava entistä edullisemmin. Maaseutu ei voi lakkoilla. Silti urbanisoituneella toimittajalla on otsaa kirjoittaa, että ?syrjäseudulla asuvat käyvät kalliiksi kunnille. Nyt halutaan säännöt siihen, mitä palveluita haja-asutusalueille muuttavat voivat odottaa.? Ongelmana nähdään erilaisten palvelujen tuottaminen ja tiukentuvat normit rakentamisessa. Ideana tarjotaan: ?Kaupunkiseudulle muuttamista ja rakentamista voitaisiin ohjata tiiviimmäksi lupaamalla palveluja vain tietyillä vyöhykkeillä.? Maaseutu on jo ryöstetty ja unohdettu kauan sitten, vaikka puolestapuhujia löytyykin aina vaalien alla.

Maaseudulla ei tarvita yhtään sen enempää palveluja kuin kaupungissakaan. Päin vastoin, huomattavasti vähemmät palvelut ovat riittäneet ja riittävät, jos verotus on kohdallaan.

Tasapuolisuuden nimissä maaseudulla oleva asukas tai yritys voisi saada syrjäseutukompensaation korvauksena eri palvelujen puutteista. Käsitykseni mukaan kehä 3:n sisällä erilaiset päästöt ovat huomattavasti suuremmat asukasta kohti eli hiilijalanjälki on paljon suurempi. Hyvä esimerkki on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jonka kustannukset räjähtävät käsiin. Suuret yksiköt eivät todellakaan ratkaise ongelmia.

Pirkanmaan elinvoimaisuus perustuu käsitykseni mukaan Tampereen, Pirkanmaan yrittäjäjärjestön ja koko Pirkanmaan elinkeinoelämän laajaan yhteisymmärrykseen asiasta, jonka pitäisi olla selvä kaikille. Ministerin salkun puute ei ole ollut esteenä kehitykselle, mutta ei varmaan olisi haitaksikaan. Tietenkin polemiikki olisi melkoinen, jos salkku olisi perussuomalaisella.

Martti Mölsä

Punkalaitumen Sanomat 23.12.2010

Talousarviosta yksi äänestys, Saspe purkuun mukinoitta

Punkalaitumen kunnanvaltuusto kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen päättämään mm. ensi vuoden talousarviosta ja Saspen hallintomallin muuttamisesta viime torstaina. Talousarvion hyväksyminen vaati yhden äänestyksen, Saspen hallintomallin muutoksen valmistelu siunattiin yksimielisesti.

Valtuusto askarteli kokouksessaan useammankin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon liittyvän pykälän parissa. Se hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Kokoomuksen Matti Roukka tiedusteli Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien palveluiden kustannuksista. Kunta ostaa ensi vuonna palveluita Varsinais-Suomesta 2,4 miljoonalla eurolla, Pirkanmaalta 1,3 miljoonalla.

Kustannusten vertailu on äärimmäisen vaikeaa, sillä pelkkiä listahintoja tuijottamalla sitä ei pysty tekemään. Tärkeintä on, että mahdollisimman lähellä perusterveydenhuollon tasoa olisi myös erikoissairaanhoidon osaamista, luonnehti kunnanjohtaja Antero Alenius.

Terveyspykälissä? valtuusto hyväksyi lisäksi Sastamalan perusturvakuntayhtymän talousarvioon kuluvalle vuodelle tulevat muutokset sekä Saspen palvelusopimuksen ja talousarvion ensi vuodelle. Puhumaan intoutunut Roukka kaipasi vanhushuoltoon Punkalaitumella enemmän isännän ääntä ja luotaili jo ensi kevään eduskuntavaalien jälkeistä aikaa. ? Hukka meidät perii, jos demarit ja kokoomus vaaleissa voittavat.

Hallintomallin muutos valmisteille

Sastamalan perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkaminen käynnistyy valtuuston yksimielisen päätöksen myötä heti alkuvuoden aikana. Myös yhtymän muut jäsenkunnat ovat ottaneet myönteisen kannan hallintomallin muutokselle.

Kunnanjohtaja Alenius selvitteli laajasti syitä siihen, miksi yhtymän jäsenkunnat eivät ole tyytyväisiä Saspen toimintaan, vaan haluavat perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalveluiden hoitajaksi vuoden 2012 alusta lähtien Sastamalan kaupungin vastuukuntaperiatteella.

Kuntayhtymän toiminta ei ole tyydyttänyt jäseniä ja varsinkin talous, sen suunnittelu ja seuranta ovat olleet hankalia. Tämän vuoksi hallintomallikeskustelu on pakko aloittaa, Alenius painotti.

Kuntien on jo ensi vuoden elokuussa ilmoitettava valtiolle, miten ne aikovat PARAS-lain täydennyksen vaatimat palvelut tuottaa vuoden 2015 alusta lähtien. ? Kunnille on sysätty haastava tehtävä. Ne joutuvat luomaan hallintomallit itse, valtiolta ei tule mitään valmiina, sanoi Alenius.

Keskustan Outi Uusi-Kouvo on ollut alusta alkaen kriittinen Saspea kohtaan. Epäillen hän suhtautui myös hallintomallin muutokseen. ? Saadaanko nyt kokoon yhdeksän vielä viisaampaa miestä ja naista, kuin kuntayhtymän hallintoon saatiin? Tuntemattomaan ollaan hyppäämässä. Asian valmistelu on toteutettava niin, että valtuustoilla on ensi vuonna tehtävänä valinta, ei pelkkää päätöstä.
Demarien Marja Vakkala oli huolissaan kunnallisen itsehallinnon tilasta. ? Ei tässä ole kyse kunnallisesta itsehallinnosta. Valtiolle joudutaan sanomaan: ?Kyllä, kyllä?.

Martti Mölsä (ps) esitti liudan kysymyksiä liittyen Saspeen. Häntä kiinnosti, onko hallintomallin muutoksen taustalla muutakin kuin se, mitä julkisesti annetaan ymmärtää. ?Nurkanvaltaustakin? Mölsä epäili.

Selkokielellä sanottuna nyt tehtävä päätös tarkoittaa sitä, että Sastamala sorvaa mallin ja sanoo: ?Ota tai jätä?. Ja laki sanoo, että on pakko ottaa, tiivisti villakoiranytimen Matti Roukka.

Hallituksen puheenjohtaja Antti Reunanen (sd) puolusti hallintomallin muutostarvetta. ? Asiat voisi kyllä päättää helpommin, kuin mitä Saspessa on tehty. Torkkupeittoja ei päättäjille ole annettu mutta väsyttävää meno on ollut. Sastamalalainen tapa taitaa olla väsyttää luottamushenkilöt kokouksilla. Jotain uudistusta täytyy saada.

Laajakaistarahasta äänestettiin

Ensi vuoden talousarvion käsittely sujui valtuustossa varsin sukkelasti. Puheenjohtaja Ari Poutala (kok) esitti käsittelyä asiakirjan seitsemän pääkohdan kokonaisuuksina, jolloin asia eteni vauhdilla.

Budjetti osoittaa, ettei kuntaliitoksilla saavuteta säästöjä. Säästöt syntyvät sitkeällä työllä ja toimilla, joita meilläkin on tehty, kommentoi Martti Mölsä.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 25.11.2010

Matkailuyrittäjien silmissä siintää jo kesä

Palveluihin satsataan

Punkalaitumen Yrittäjien vuoden 2011 teemana on kaupallisten palveluiden kehittäminen paikkakunnalla. Teema jatkaa hyvin alkanutta matkailuyrittäjien yhteistyötä koko paikkakunnan asiana.

Yrittäjien puheenjohtaja Martti Mölsä totesi, että matkailuyrittäjät ovat saaneet paljon hyvää aikaan yhden kauden kuluessa. ? Tavoitteena on kytkeä muut paikkakunnan palvelut mukaan matkailuyrittäjien konseptiin. Näin saisimme tänne tulevat turistit viihtymään täällä kauemman ja käyttämään palveluja hyväkseen.

On hienoa, että muutkin yrittäjät lähtevät mukaan tekemään työtä paikkakunnan hyväksi, sanoi Jouko Saarinen.

Antero Alenius innostikin kaikkia ideoimaan, miten ajatus saataisiin kytkettyä yhteisen hyvän taakse. Esiin nousi muun muassa ?Päivä Punkalaitumella? ?paketti, jossa turistille räätälöitäisiin elämyspäivä Punkalaitumella. Myös seudullisen markkinoinnin lisäämistä Sastamalan kaupungin internetsivujen kautta tuotiin esiin.

Kevään korvalla matkailuyrittäjät avaavat uuden kauden yhteisellä tempauksella. Viime keväänä innostuneen vastaanoton saanut avoimien ovien tapahtuma saa jatkoa.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 11.11.2010

Kunnat miettivät Saspen tulevaisuutta

Tutkittava asia

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Martti Mölsä ei heti innostu Saspen hallintomallin muuttamisesta. ? Eri vaihtoehdot on ennen päätöksen tekemistä tutkittava. Erityisesti Punkalaitumen kannalta on selvitettävä muutokset kunnan vaikutusmahdollisuuksiin, ettei pääse käymään huonosti.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 4.11.2010

Pekka Punkista vuoden 2010 yrittäjä

Punkalaidun on saranavaiheessa

Perinteeksi muodostuneen jokavuotisen palkitsemisen lisäksi juhlassa pidetyissä puheenvuoroissa pohdittiin yrittäjyyttä niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin.

Avaussanat yrittäjäjuhlassa lausui Punkalaitumen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Martti Mölsä. Hänen mielestään Punkalaitumella eletään tällä hetkellä ns. saranavaihetta.

Kaari Utrio käytti tätä nimitystä puhuessaan historian lehden kääntymisestä. Mielestäni Punkalaitumella eletään juuri tällaisessa vaiheessa. Ensi vuonna kunnassa puhaltavat uudet tuulet, jos ja kun kirkonkylän keskipiste siirtyy piirun verran kohti Vammalantien risteystä uuden liikerakennuksen myötä.

Nauhamainen kolmen kilometrin mittainen liikerakennusten jono on vuosien varrella lyhentynyt ja lyhenee edelleen. Ydinkeskusta on keskittymässä kiertoliittymän läheisyyteen ja kolmen kilometrin matka on puolittumassa, kuvaili Mölsä.

Mölsän mukaan Punkalaitumen Yrittäjien kuluvan vuoden teemana oli matkailualan kehittäminen. Tässä onnistuttiin hänen mielestään erittäin hyvin. ? Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa teemana on kaupallisten palveluiden kehittäminen kaavoitusvaiheiden kautta. Uskon, että siinäkin onnistutaan.

Kunnanjohtaja Antero Alenius oli Mölsän kanssa samoilla linjoilla vuoden yrittäjää onnitellessaan. ? Uudessa uskossa aloitetaan ensi vuonna. Myös kunnan ja yrittäjien yhteistyötä tullaan lisäämään.

Lue koko juttu tästä.

Punkalaitumen Sanomat 4.11.2010

Pääkirjoitus

Saranavaiheessa

Punkalaitumen keskipitäjällä on pitkästä aikaa meneillään elinkeinoelämää kehittävä kaavoitushanke. Sen ja jatkotoimien ripeä toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Punkalaitumen Vuoden 2010 Yrittäjä palkitttiin viime perjantaina. Tunnustuksen sai pitkään kuntalaisia keskipitäjällä PP-Putiikissa yrittäjänä palvellut Pekka Punki. Valinnalla Punkalaitumen Yrittäjät ry halusi huomioida pitäjän palveluvarustusta ylläpitävät kauppaliikkeet, joita katukuvasta edelleen löytyy kohtuullisen edustava joukko.

Valinta on ajankohtainen siinäkin mielessä, että pitkästä aikaa keskipitäjällä on elinkeinoelämän kehittämisen saralla tapahtumassa jotakin. Yrittäjien puheenjohtaja Martti Mölsä luonnehti meneillään olevaa kehitystä ?saranavaiheeksi? kirjailija Kaari Utriota siteeraten. Historian lehti on kääntymässä ja nyt on jääkiekkotermein käsillä yritystoiminnan momentum.

Keskusviheriön, ns. kunnantalon tontin, kaavoitus etenee kunnassa omaa latuaan. Kuuleman mukaan kunta on myös käynyt neuvotteluja tontista kiinnostuneiden tahojen kanssa siitä, minkälaisilla ajatuksilla nämä ovat tarjouksineen liikkeellä. Vaikka asioista ei vielä ole julkisuuteen asti uutisoitavaa, tuntuu henki olevan, että päätöksiä tullaan tekemään vielä kuluvan vuoden aikana.

Kunnan päättäjiltä odotetaan nyt juohevuutta päätöksenteossa. Hyvin liikkeelle lähtenyttä asiaa ei kannata turhaan pyöritellä päätöksenteon rattaissa, vaan nuijaa on lyötävä pöytään.

Kunnan ja kuntalaisten kannalta keskeistä on, että ratkaisu tehdään kokonaisuutta silmällä pitäen. Tontista kiinnostuneen toimijan tahtotilan on oltava selkeä ja aikataulutettu. Tyhjilleen keskusviheriö ei saa kaavoituksen jälkeen jäädä, vaan ?kruntia? olisi syytä ryhtyä kaivamaan mahdollisimman nopeasti kauppojen selvittyä. Se on kaikkien yhteinen etu.