22.3.2018

Asumistukea on uudistettava

Tyhjä rintamamiestalo kapean hiekkatien päässä. Pihassa kasvaa polvenkorkuinen heinä ja maassa on tuulen irrottamia kattotiiliä. Tämä näky on entistä tutumpi Suomen maaseudulla. Taloja ei saada myytyä, sillä niiden arvo on romahtanut. Palvelut ovat siirtyneet kauas, eikä työpaikkoja löydy niitä tarvitseville.

Toisessa päässä Suomea tilanne on päinvastainen. Asunnoista on pulaa ja asuminen maksaa liikaa. Maaseudulla asuminen on halpaa verrattuna pääkaupunkiseudun älyttömiin neliöhintoihin. Korkeat asumiskustannukset johtavat monenlaisiin ongelmiin. Työvoiman liikkuvuus hidastuu ja vuokran jälkeen käteen jää vain pieniä muruja siitä, mitä muualla olisi mahdollista jäädä.

Asumisen hinta koostuu monista eri asioista, kuten rakennuskustannuksista ja tontin hinnasta. Vuokranantajia kiinnostavat luonnollisesti myös tuotot. Hinnat nousevat, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Siniset haluavat yhdistää uudistetun asumistuen osaksi perusturvaa. Haluamme rakentaa sosiaaliturvaa myös työkykyisille ja työikäisille.

Kela maksoi toissa vuonna asumistukia lähes 2 miljardin euron edestä. Vertailukohdaksi sanottakoon, että Suomen puolustusvoimien toimintamenot ovat tänä vuonna myös noin 2mrd. euroa. Asumistukimenot ovat kasvaneet viime vuosina huimasti. Tällä hetkellä 860 000 eli lähes joka kuudes suomalainen kuuluu talouteen, jolle maksetaan asumistukea. Asumistuella tuetaan pienituloisia. Jotain on kuitenkin asuntopolitiikassamme pielessä, jos asumistukea tarvitsee näin moni. Kyllä työssäkäyvän suomalaisen palkan pitäisi riittää asumiseen ja rahaa jäädä muuhunkin.

Siniset haluavat uudistaa yleisen asumistuen. Asumistuki on piru enkelin vaatteissa. Sen ensisijainen tarkoitus on helpottaa pienituloisia liian suurten vuokrien kanssa. Näin se kiistatta tekeekin ja hyvä niin, pienituloisia ihmisiä on tuettava. Samalla järjestelmä siirtää tuet vuokra-asuntobisnekseen pienituloisten kukkaron kautta. Valtio toisin sanoen tukee yksityisten asuntoyhtiöiden kalliita vuokria välillisesti. Näiden yhtiöiden tarkoitus on kuitenkin loppujen lopuksi tehdä voittoa. On aiheellista kysyä, onko tämä oikein?

Hyvä esimerkki on Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj), Suomen suurin yksityinen kiinteistösijoittaja ja vuokranantaja. Sen suurimmat osakkeenomistajat ovat eläkevakuuttajat Ilmarinen ja Varma sekä ammattiyhdistykset Metallityöväen Liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Rakennusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Teollisuusalojen ammattiliitto sekä Tehy.

Voimme päätellä, että tukien varaan rakennettu yhteiskunta ei toimi enää heikompiosaisen hyväksi. Kohtuuhintainen asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla on yksi suurimmista tulonsiirroista yllämainituille järjestöille ja puoluekoneistoille.

Asumistukea tulee uudistaa maltillisesti. Yhdessä yössä emme voi tehdä muutosta, joka vaikuttaa hyvin monen ihmisen elämään. Mutta miten uudistaa tukea, joka on niin ratkaiseva pienituloisten arjessa selviytymiseen? Pitkällä tähtäimellä Jatkossa asumistuki on pystyttävä kohdentamaan lain tarkoittamassa muodossa heikompiosaisille, niin etteivät ne valu edellä kuvatulla tavalla sinne, minne niitä ei ole tarkoitettu.


7.3.2018

Puheenvuoro eduskunnassa 7.3.2018

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä
ehdotetaan muutettavaksi muun muassa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on kehittää mainittuun lakiin perustuvaa korkotukijärjestelmää kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein valituille asukkaille tarkoitettujen vuokra- ja
asumisoikeusasuntojen rakentamisen, hankinnan ja perusparantamisen tukemiseen siten, että tukijärjestelmä toimii nykyistä tehokkaammin. Valtion maksama tuki ja tuettujen asuntojen käyttöön liittyvät rajoitukset olisivat paremmin
tasapainossa keskenään, ja tukijärjestelmä kannustaisi rakennuttajia tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja nykyistä enemmän.

Merkittävää on myös, kun samalla kielletään vuokrilla tai
käyttövastikkeilla tapahtuva tuleviin korjauksiin varautuminen, joka on aiheuttanut melkoisia väärinkäytöksiä aikaisemmin. Esimerkkinä mainittakoon tämä edustaja Arhinmäenkin esiin tuoma Kojamo Oyj, joka oli vuoteen 2017 asti VVO-yhtymä Oyj, joka on Suomen suurin yksityinen kiinteistösijoittaja ja
vuokranantaja. Sen suurimmat osakkeenomistajat ovat eläkevakuuttajat Ilmarinen ja Varma sekä ammattiyhdistykset Metallityöväen Liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Rakennusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Opetusalan
Ammattijärjestö OAJ, Teollisuusalojen ammattiliitto sekä Tehy — ja myös tämä Sato, minkä edustaja Arhinmäkikin toi, jolla on samanlaisia sidonnaisuuksia olemassa.

Korkotuet, asumistuet samoin kuin ammattiyhdistysliikkeiden
nostamat osingot valuvat jatkuvina kohoavina vuokrina muun muassa SDP:n vaalikassaan ja miksei myös edustaja Arhinmäen
vaalikassaan. Edellä olevasta on pääteltävissä, että tukien varaan rakennettu yhteiskunta ei toimi enää
heikompiosaisten hyväksi.

Niin sanottu kohtuuhintainen asuntotuotanto
pääkaupunkiseudulla on yksi suurimmista tulonsiirroista kyseessä oleville järjestöille ja puoluekoneistoille. Tätä tämä laki ei pysty korjaamaan tässä muodossa, mitä esitetään. Miksi tällä on niin paljon väliä? Siksi, että politiikassa yhteistä etua ei oikeasti tunnu olevan. On oma etu, puolueen etu tai järjestön etu, ja kaukana tulee kunnan ja valtion etu. Siksi välillä on
mahdotonta tehdä järkeviä muutoksia tässä meidän systeemissämme. Tästä seuraa, että hyvinvointiyhteiskuntamme rapautuu ja korjausliikkeet ovat entistä suurempia, kun niiden aika tulee pakon sanelemana eteen.

Martti Mölsä

kansanedustaja (sin)


29.11.2017

Paperiton -tervetuloa Helsinkiin

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti laajentaa paperittomien
terveyspalveluita. Esitys meni lopulta läpi tiukassa äänestyksessä luvuin 45–39. Helsinki tarjoaa jatkossa paperittomille terveydenhuollon samassa
laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille. Tämä tarkoittaa päivystyksellisen hoidon lisäksi rokotuksia, suun terveyden ja kroonisten sairauksien hoitoa sekä lääkkeitä ja seurantaa. Valtuusto vahvisti myös oikeuden hätä- ja kriisimajoitukseen, oikeudelliseen neuvontaan ja psykososiaaliseen tukeen.

Kyse on siis laittomasti maassa olevista henkilöistä, joita
jostain syystä kutsutaan paperittomiksi. Paperiton tarkoittaa henkilöä, joka on maassa ilman oleskelulupaa, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullut henkilö, jonka oleskelulupa on umpeutunut, maahan tulo tai maassa oleskelu ei ole laillista. Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on 1 000–2000 paperitonta. Tarkkaa määrää on mahdoton tietää. Vastaanottokeskuksista kadonneita on yli 5 000.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija ennustaakseen,
että paperittomien määrä lisääntyy huomattavasti Helsingissä jo lähiaikoina. Tieto Helsingin kaupungin päätöksestä leviää mm. sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Voidaan sanoa, että Helsingin alamäki alkoi, kun talvisodan syttymisestä oli kulunut 78 vuotta. Se osa helsinkiläisistä, jolla on mahdollisuus muuttaa muualle, harkitsee vakavasti muuttoa pois kaupungista.
Jatkossa sote-palveluja tarjoaville tahoille riittää asiakkaita. Toivottavasti niitä saavat myös laillisesti maassa olevat ja kaikki velvoitteensa yhteiskunnalle hoitaneet Suomen kansalaiset.

Martti Mölsä

kansanedustaja (sin)


4.9.2017

Isänmaan asialla!

Vallankaappauksen johdosta ja sen seurauksena minut on
epävirallisen tiedon mukaan erotettu puolueesta 4.8, jonka jäsen olen ollut sen perustamisesta asti eli v. 1995.
Pöytäkirjan otetta en ole saanut, vaikka sitä olen pyytänyt eräältä puoluehallituksen jäseneltä. Vallankaappaus oli tosiasia ja siitä ei ole epäselvää. Asialla oli Suomen Sisu ry:n jäseniä. Eräskin kokouspaikalla ollut Sisun jäsen julkaisi heti Jussi Halla-ahon valinnan tultua julki klo 14.00 lauantaina 10.6. seuraavaa:

”Olen henkilökohtaisesti tehnyt töitä tämän tuloksen vuoksi vuoden päivät. Moni muukin on. Työ ei mennyt hukkaan. Sanoin jo aiemmin, ja vielä viisi minuuttia ennen tuloksen julkistamista, että toista kierrosta ei tarvita. Tiesin sen, koska olen kuullut kenttää. En ole edes surullinen, etten voinut olla antamassa
ääntäni Jussille, koska luotin kenttään. Minulta otettiin jäsenkortti pois, mutta perussuomalaisuutta ei kahdentoista henkilön päätöksellä minusta pois oteta. Jätän jäsenhakemukseni tällä päivämäärällä 10.6.2017”.

Työni isänmaan eteen kuitenkin jatkuu. Myönteiset talousuutiset hermostuttavat pessimistisemmät
talousasiantuntijat ja ovat tietenkin suurta myrkkyä vasemmalla oleville oppositiopuolueille, kun heidän kannatus ei nousekaan hallitusta arvostelemalla. Hallituksen aikaansaannosten johdosta Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Vuoden 2018 budjetissa talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja ja siitä seuraa
jopa 5 mrd. euroa vähemmän velkaa vuodessa, kuin edellisen hallituksen aikana pahimpina vuosina.

Myös yrittäjyys alkaa kannattaa ja nosta Suomen lamasta.
Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen. Minun osalta siis työ jatkuu hallituksessa, mutta valitettavaa on, ettei Halla-aho kokemattomana poliitikkona onnistunut neuvottelemaan
jatkuvuutta puolueelleen ja kahtiajakautuminen oli tosiasia. Nyt osa entisistä kollegoista huutelee oppositiosta ja sitä en olisi halunnut toivoa heille, koska yhdessä saimme monta hyvää muutosta aikaiseksi.

22.3.2017

Maaseudun tyhjentäjät

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi
maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys sisältää useita, erityyppisiä muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa ja vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä, lisätä
rakentamismahdollisuuksia sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Ehdotukset perustuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksiin.

Ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyy §-vastalause ja
hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause. Hylkäysehdotuksen on tehnyt SDP yhdessä vasemmistoliiton kanssa. On käsittämätöntä, että etenkin demarit vastustavat mm. kuntien päätäntä- ja itsemääräämisoikeuden lisäämistä. Kuten myös se, että päätökset saattavat lisätä työpaikkoja kunnissa sekä haja-asutusalueilla. Puolestaan vihreät ovat jättäneet esitykseen §-vastalauseen, siten, että se käytännössä vesittäisi kaikki joustavoittamistoimenpiteet sektorilla.

Perussuomalaisten mielestä kyseessä on tärkeä ja odotettu
uudistus, jonka myötä moni asia helpottuu. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Tämä auttaa etenkin haja-asutusalueita kehittymään ja saamaan lisää
toimeliaisuutta omille alueilleen. Ja tätä siis SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät vastustavat. Tämä on mielestäni selvä viesti kunnille, maaseutuyrittäjille ja haja-asutusalueen asukkaille. Suomen maaseutu tyhjäksi ja äkkiä! Kehotan kunnallisvaaleissa äänestäviä maaseudulla asuvia suomalaisia
muistamaan tämän, kun valitsette ehdokkaan numeroa. Turvallinen valinta on perussuomalainen ehdokas.

7.3.2017

Juorugallupit ovat menettäneet merkityksensä. kansa ei
kerro enää mielipiteitään ja tässä saattaa muhia pieni jytky!

Yle julkaisi helmikuun kannatusmittauksensa tulokset
7.3.2017 seuraavalla otsikolla: Kannatusmittaus: Poikkeuksellisen paljon epävarmoja äänestäjiä puolueiden lassottaviksi.

Uutisen ingressi: Ylen helmikuun kannatusmittauksessa SDP
porskuttaa kärjessä, kun taas Perussuomalaiset eivät saa laskuaan taittumaan. Yhä useamman äänestäjän epävarmuus on kasvanut kuntavaalien kynnyksellä.

Kannatusmittauksen tehnyt Taloustutkimus selvitti Ylelle
myös puoluekannatuslukujen lisäksi sitä, mikä puolue kiinnostaisi niitä vastaajia, jotka eivät kerro kyselyssä puoluekantaansa. Puoluekannan kertoi helmikuun mittauksessa kaikista vastanneista vain 54,6 prosenttia. Tammikuussa
luku oli 57,1. Tämä kertoo epävarmuudesta. Eli vain 45,4 % kyselyyn vastanneista ilmoitti mitä puoluetta äänestäisi kunnallisvaaleissa.

Mielestäni uutinen tässä tapauksessa on se, että epävarmoja
äänestäjiä on entistä enemmän
. Tätä Yle:n uutista edelleen uutisoineet mediat ovat kuitenkin eri mieltä. Tässä muutama esimerkki medioiden verkkosivuilta poimittuna:

Iltasanomat: Yle: Sdp kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Iltalehti: Ylen puoluegallup: SDP johtaa,
perussuomalaiset menettänyt suosiota

Helsingin Sanomat: Ylen kysely: Sdp:n suosio kasvussa

Satakunnan Kansa: Yle: SDP kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Turun Sanomat: Yle: Sdp kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Edelliseen mittaukseen verrattuna myös Keskustan RKP:n
kannatuskuvut laskivat. Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli ennallaan.

Haastattelut tehtiin 25.1.-2.3.2017. Joulukuusta 2016
lähtien kannatusarvio mittaa kannatusta kuntavaalissa. Kuntavaalikannatusta kysytään Kuntavaaleihin 2017 asti. Kuntavaalien jälkeen palataan eduskuntavaalikannatuksen mittaamiseen. Yllä mainittuna ajanjaksona
Taloustutkimus Oy haastatteli yhteensä 4 862 henkilöä.

P.S. Juoru on lasten seuraleikki. Leikkijät kokoontuvat riviin tai jonoon, ja toisessa päässä oleva kuiskaa haluamansa viestin seuraavalle. Tämä kuiskaa sen eteenpäin, kunnes päästään
rivin tai jonon loppuun. Lopuksi viimeinen kertoo, mitä hän kuuli ja ensimmäinen paljastaa liikkeelle laskemansa viestin. Usein viesti on muuttunut matkan varrella huomattavasti. (Wikipedia)

23.1.2017

LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN

Bernerin esittelemästä selvityksestä ei ole löydettävissä
mitään positiivista asiaa. Valtion teiden yhtiöittäminen on lopullinen kuolinisku kehäkolmosen ulkopuolelle ja varsinkin maaseudulle. Kaavaillut 1.6 mrd. euron verohelpotukset eivät ole kerättävissä yhtiöiden kautta pelkän liikkumisen perusteella, sillä niin suuresta muutoksesta on kysymys. Varsinkin
helsinkiläiset eivät olisi valmiita maksamaan liikkumisestaan, vaikka saisivat autonsa ilmaiseksi. Harvaan asutulla alueella muutos johtaisi mm. siihen, että muutaman tuhannen euron arvoiset autot, jotka ovat välttämättömiä maaseudulla asumisen kannalta, joutuisivat saman hinnoittelun piiriin uusien autojen kanssa ja sen seurauksena eriarvoisuus vain lisääntyisi.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole suurtakaan vikaa.
Nykyinen järjestelmä on toimiva, kunhan teiden hoitoon kerättävät varat käytetään teiden kunnossapitoon ja hoitoon ja urakoitsijoille asetetaan sanktiot, jos tienhoito laiminlyödään, koska viime aikoina tämäkin asia on jätetty hoitamatta ja onnettomuuksia on tapahtunut liukkauden johdosta runsaasti.

Eräs moninkertainen entinen ministeri näkee liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ajamaan valtion teiden yhtiöittämisen keinona hankkia valtion budjetin ulkopuolista velkarahaa liikennesektorin käyttöön. Ja kaikki tämä johtuu pohjimmiltaan eurosta. Kun ei ole ollut talouskasvua eikä ole talouskasvua.

Yritysvaikutukset tutkimatta

Yhtiöittämisen hyötyjä perustellaan rahoituksen saatavuuden helpottamisella. En näe, että yhtiöittäminen toisi tiestön rahoitukseen selviä hyötyjä. On oletettavaa, että kustannukset nousevat kuljetusalan yrityksillä, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa esimerkiksi henkilö- ja autopakettiautolla.
Pienyrittäjällä, joka käyttää toiminnassaan paljon henkilöautoa, kustannukset nousevat. Lisäksi juuri auton hankkinut yrittäjä kärsisi autoveron poistosta auton arvolle aiheutuvan arvon-alenemisen. Välitön vaikutus oli autokaupan pysähtyminen
pelkän selvityksen julkitulolla.

25.8.2016

Jakavatko Helsingin herrat ay-liikkeille ja säätiöille lisää rahaa?

Ympäristöministeriö esittää budjettiehdotuksessaan Helsingin seudun MAL -sopimuskunnille määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lisäksi kaikille MAL – sopimusalueille esitetään 15 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamisen avustuksiin. ARA – uustuotantoon ministeriö esittää 1250 miljoonaa euroa korkotukivaltuuksia ja takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja vielä erikseen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoille valtiontakausta 100 miljoonan euron edestä.

Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Ja kun tiedämme, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kasvu näkyy jo vilkkautena alueen kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla ja rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa, niin ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi verorahoilla tuetaan kasvavaa seutua ja kiihdytetään muuttovirtaa kasvukeskuksiin.

Kaikesta tästä seuraa myös entistä kalliimpia asuntoja ja vuokrat nousevat. Ja kun vielä muistamme kuinka Ay-liike käärii miljoonia vuokra-asuntoyhtiöstään ja asumistuet valuvat osinkoina liitoille. Ay-liike on saanut viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoja. Ammattiliitot kuittaavat vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien nousua maksatetaan suuressa määrin pienituloisille maksetuilla asumistuilla.

Nyt näyttää siltä, että myös verovapaat säätiötkin, kuten nuorisosäätiö, ovat käärimässä tuntuvia voittoja vuokralaisilta keräämillään rahoilla. Riski on kuitenkin suuri ja kerätyt rahat on vastoin viranomaisten ohjeita.