4.9.2017

Isänmaan asialla!

Vallankaappauksen johdosta ja sen seurauksena minut on
epävirallisen tiedon mukaan erotettu puolueesta 4.8, jonka jäsen olen ollut sen perustamisesta asti eli v. 1995.
Pöytäkirjan otetta en ole saanut, vaikka sitä olen pyytänyt eräältä puoluehallituksen jäseneltä. Vallankaappaus oli tosiasia ja siitä ei ole epäselvää. Asialla oli Suomen Sisu ry:n jäseniä. Eräskin kokouspaikalla ollut Sisun jäsen julkaisi heti Jussi Halla-ahon valinnan tultua julki klo 14.00 lauantaina 10.6. seuraavaa:

”Olen henkilökohtaisesti tehnyt töitä tämän tuloksen vuoksi vuoden päivät. Moni muukin on. Työ ei mennyt hukkaan. Sanoin jo aiemmin, ja vielä viisi minuuttia ennen tuloksen julkistamista, että toista kierrosta ei tarvita. Tiesin sen, koska olen kuullut kenttää. En ole edes surullinen, etten voinut olla antamassa
ääntäni Jussille, koska luotin kenttään. Minulta otettiin jäsenkortti pois, mutta perussuomalaisuutta ei kahdentoista henkilön päätöksellä minusta pois oteta. Jätän jäsenhakemukseni tällä päivämäärällä 10.6.2017”.

Työni isänmaan eteen kuitenkin jatkuu. Myönteiset talousuutiset hermostuttavat pessimistisemmät
talousasiantuntijat ja ovat tietenkin suurta myrkkyä vasemmalla oleville oppositiopuolueille, kun heidän kannatus ei nousekaan hallitusta arvostelemalla. Hallituksen aikaansaannosten johdosta Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Vuoden 2018 budjetissa talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja ja siitä seuraa
jopa 5 mrd. euroa vähemmän velkaa vuodessa, kuin edellisen hallituksen aikana pahimpina vuosina.

Myös yrittäjyys alkaa kannattaa ja nosta Suomen lamasta.
Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen. Minun osalta siis työ jatkuu hallituksessa, mutta valitettavaa on, ettei Halla-aho kokemattomana poliitikkona onnistunut neuvottelemaan
jatkuvuutta puolueelleen ja kahtiajakautuminen oli tosiasia. Nyt osa entisistä kollegoista huutelee oppositiosta ja sitä en olisi halunnut toivoa heille, koska yhdessä saimme monta hyvää muutosta aikaiseksi.

22.3.2017

Maaseudun tyhjentäjät

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi
maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys sisältää useita, erityyppisiä muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa ja vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä, lisätä
rakentamismahdollisuuksia sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä. Ehdotukset perustuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksiin.

Ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyy §-vastalause ja
hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause. Hylkäysehdotuksen on tehnyt SDP yhdessä vasemmistoliiton kanssa. On käsittämätöntä, että etenkin demarit vastustavat mm. kuntien päätäntä- ja itsemääräämisoikeuden lisäämistä. Kuten myös se, että päätökset saattavat lisätä työpaikkoja kunnissa sekä haja-asutusalueilla. Puolestaan vihreät ovat jättäneet esitykseen §-vastalauseen, siten, että se käytännössä vesittäisi kaikki joustavoittamistoimenpiteet sektorilla.

Perussuomalaisten mielestä kyseessä on tärkeä ja odotettu
uudistus, jonka myötä moni asia helpottuu. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Tämä auttaa etenkin haja-asutusalueita kehittymään ja saamaan lisää
toimeliaisuutta omille alueilleen. Ja tätä siis SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät vastustavat. Tämä on mielestäni selvä viesti kunnille, maaseutuyrittäjille ja haja-asutusalueen asukkaille. Suomen maaseutu tyhjäksi ja äkkiä! Kehotan kunnallisvaaleissa äänestäviä maaseudulla asuvia suomalaisia
muistamaan tämän, kun valitsette ehdokkaan numeroa. Turvallinen valinta on perussuomalainen ehdokas.

7.3.2017

Juorugallupit ovat menettäneet merkityksensä. kansa ei
kerro enää mielipiteitään ja tässä saattaa muhia pieni jytky!

Yle julkaisi helmikuun kannatusmittauksensa tulokset
7.3.2017 seuraavalla otsikolla: Kannatusmittaus: Poikkeuksellisen paljon epävarmoja äänestäjiä puolueiden lassottaviksi.

Uutisen ingressi: Ylen helmikuun kannatusmittauksessa SDP
porskuttaa kärjessä, kun taas Perussuomalaiset eivät saa laskuaan taittumaan. Yhä useamman äänestäjän epävarmuus on kasvanut kuntavaalien kynnyksellä.

Kannatusmittauksen tehnyt Taloustutkimus selvitti Ylelle
myös puoluekannatuslukujen lisäksi sitä, mikä puolue kiinnostaisi niitä vastaajia, jotka eivät kerro kyselyssä puoluekantaansa. Puoluekannan kertoi helmikuun mittauksessa kaikista vastanneista vain 54,6 prosenttia. Tammikuussa
luku oli 57,1. Tämä kertoo epävarmuudesta. Eli vain 45,4 % kyselyyn vastanneista ilmoitti mitä puoluetta äänestäisi kunnallisvaaleissa.

Mielestäni uutinen tässä tapauksessa on se, että epävarmoja
äänestäjiä on entistä enemmän
. Tätä Yle:n uutista edelleen uutisoineet mediat ovat kuitenkin eri mieltä. Tässä muutama esimerkki medioiden verkkosivuilta poimittuna:

Iltasanomat: Yle: Sdp kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Iltalehti: Ylen puoluegallup: SDP johtaa,
perussuomalaiset menettänyt suosiota

Helsingin Sanomat: Ylen kysely: Sdp:n suosio kasvussa

Satakunnan Kansa: Yle: SDP kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Turun Sanomat: Yle: Sdp kannatuksen kärjessä,
perussuomalaisten suosio laskee yhä

Edelliseen mittaukseen verrattuna myös Keskustan RKP:n
kannatuskuvut laskivat. Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli ennallaan.

Haastattelut tehtiin 25.1.-2.3.2017. Joulukuusta 2016
lähtien kannatusarvio mittaa kannatusta kuntavaalissa. Kuntavaalikannatusta kysytään Kuntavaaleihin 2017 asti. Kuntavaalien jälkeen palataan eduskuntavaalikannatuksen mittaamiseen. Yllä mainittuna ajanjaksona
Taloustutkimus Oy haastatteli yhteensä 4 862 henkilöä.

P.S. Juoru on lasten seuraleikki. Leikkijät kokoontuvat riviin tai jonoon, ja toisessa päässä oleva kuiskaa haluamansa viestin seuraavalle. Tämä kuiskaa sen eteenpäin, kunnes päästään
rivin tai jonon loppuun. Lopuksi viimeinen kertoo, mitä hän kuuli ja ensimmäinen paljastaa liikkeelle laskemansa viestin. Usein viesti on muuttunut matkan varrella huomattavasti. (Wikipedia)

23.1.2017

LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN

Bernerin esittelemästä selvityksestä ei ole löydettävissä
mitään positiivista asiaa. Valtion teiden yhtiöittäminen on lopullinen kuolinisku kehäkolmosen ulkopuolelle ja varsinkin maaseudulle. Kaavaillut 1.6 mrd. euron verohelpotukset eivät ole kerättävissä yhtiöiden kautta pelkän liikkumisen perusteella, sillä niin suuresta muutoksesta on kysymys. Varsinkin
helsinkiläiset eivät olisi valmiita maksamaan liikkumisestaan, vaikka saisivat autonsa ilmaiseksi. Harvaan asutulla alueella muutos johtaisi mm. siihen, että muutaman tuhannen euron arvoiset autot, jotka ovat välttämättömiä maaseudulla asumisen kannalta, joutuisivat saman hinnoittelun piiriin uusien autojen kanssa ja sen seurauksena eriarvoisuus vain lisääntyisi.

Nykyisessä järjestelmässä ei ole suurtakaan vikaa.
Nykyinen järjestelmä on toimiva, kunhan teiden hoitoon kerättävät varat käytetään teiden kunnossapitoon ja hoitoon ja urakoitsijoille asetetaan sanktiot, jos tienhoito laiminlyödään, koska viime aikoina tämäkin asia on jätetty hoitamatta ja onnettomuuksia on tapahtunut liukkauden johdosta runsaasti.

Eräs moninkertainen entinen ministeri näkee liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ajamaan valtion teiden yhtiöittämisen keinona hankkia valtion budjetin ulkopuolista velkarahaa liikennesektorin käyttöön. Ja kaikki tämä johtuu pohjimmiltaan eurosta. Kun ei ole ollut talouskasvua eikä ole talouskasvua.

Yritysvaikutukset tutkimatta

Yhtiöittämisen hyötyjä perustellaan rahoituksen saatavuuden helpottamisella. En näe, että yhtiöittäminen toisi tiestön rahoitukseen selviä hyötyjä. On oletettavaa, että kustannukset nousevat kuljetusalan yrityksillä, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa esimerkiksi henkilö- ja autopakettiautolla.
Pienyrittäjällä, joka käyttää toiminnassaan paljon henkilöautoa, kustannukset nousevat. Lisäksi juuri auton hankkinut yrittäjä kärsisi autoveron poistosta auton arvolle aiheutuvan arvon-alenemisen. Välitön vaikutus oli autokaupan pysähtyminen
pelkän selvityksen julkitulolla.

25.8.2016

Jakavatko Helsingin herrat ay-liikkeille ja säätiöille lisää rahaa?

Ympäristöministeriö esittää budjettiehdotuksessaan Helsingin seudun MAL -sopimuskunnille määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lisäksi kaikille MAL – sopimusalueille esitetään 15 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamisen avustuksiin. ARA – uustuotantoon ministeriö esittää 1250 miljoonaa euroa korkotukivaltuuksia ja takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja vielä erikseen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoille valtiontakausta 100 miljoonan euron edestä.

Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Ja kun tiedämme, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kasvu näkyy jo vilkkautena alueen kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla ja rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa, niin ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi verorahoilla tuetaan kasvavaa seutua ja kiihdytetään muuttovirtaa kasvukeskuksiin.

Kaikesta tästä seuraa myös entistä kalliimpia asuntoja ja vuokrat nousevat. Ja kun vielä muistamme kuinka Ay-liike käärii miljoonia vuokra-asuntoyhtiöstään ja asumistuet valuvat osinkoina liitoille. Ay-liike on saanut viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoja. Ammattiliitot kuittaavat vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien nousua maksatetaan suuressa määrin pienituloisille maksetuilla asumistuilla.

Nyt näyttää siltä, että myös verovapaat säätiötkin, kuten nuorisosäätiö, ovat käärimässä tuntuvia voittoja vuokralaisilta keräämillään rahoilla. Riski on kuitenkin suuri ja kerätyt rahat on vastoin viranomaisten ohjeita.