Martti mediassa

Punkalaitumen Sanomat 29.6.2017


Punkalaitumen Sanomat 9.3.2017

Puolueet asettivat kuntavaaleihin 55 ehdokasta
Huhtikuun 9. päivä järjestettävissä kuntavaaleissa asetti viisi puoluetta Punkalaitumella yhteensä 55 ehdokasta. Syksyn 2012 vaaleissa ehdokkaita oli 58. Ehdokaslistat jätettiin kuntaan tiistaina 28.2.

Ensimmäisenä vaalilistan kävi kunnantalolla palveluohjaaja Satu Toivoselle jättämässä jo maanantaina Perussuomalaisten puheenjohtaja Martti Mölsä. Puolueella on ehdokkaita 16, mikä on kolme enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. – Asetelmat ovat hyvät, kun ehdokasasettelu onnistui. Kolme ehdokasta enemmän on jo jotain, kun muualla näytetään menevän alaspäin, toteaa Martti Mölsä.

Hänen mukaansa ehdokkaiden hankkiminen ei tuottanut tällä kertaa suuria vaikeuksia. – Vaalin tulosta en lähde silti arvioimaan mutta Punkalaitumella muutokset eivät ole olleet suuria, lukuun ottamatta viime kuntavaaleja, jolloin nousimme kahdesta paikasta kuuteen. Katsotaan, mitä mieltä äänestäjät ovat nyt.

– Kun sote tulee jatkossa olemaan valtion rahoittamaa, niin painopiste kuntien päätöksenteossa siirtyy elinkeinoelämän puolelle. Sitä lähdetään nyt kehittämään. Kun valtion suunnaltakaan ei ole tulossa yhdistymispaineita, on päättäjillä työrauhakin pitkästä aikaa, Martti Mölsä tuumii.

Perussuomalaiset ovat listalleen saaneet myös yhden maahanmuuttajataustaisen ehdokkaan, Myanmarista kiintiöpakolaisena Punkalaitumelle tulleen Sun May Htoon. – Hienoa, että saimme ”Sannin” mukaan vaaleihin, Mölsä toteaa.

Perussuomalaisten ehdokkaat vaaleissa ovat: Virpi Hongisto, Tapio Korhonen, Sari Laakso, Teemu Luhanko, Martti Mölsä, Henri Peltonen, Ari Prihti, Sakari Pärssinen, Reijo Rantanen, Tuomas Rintala, Kari Saarela, Reima Savikko, Ville Seppä, Sun May Htoo, Virva Uusikartano ja Sami Uutto.

juttu jatkuu...

SHOP 23.11.2016

Mielipiteen ohjausta

Mielipidemittausten maine on saanut maailmalla viime vuosina
melko pahoja kolhuja. Viimeisin lommo mielipidemittausten kylkeen tuli Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Yhdysvalloissa onkin jo pari vuotta epäilty, etteivät kannatusmittaukset olisikaan edustavia. Onpa epäilty Suomessakin. Tein toukokuussa 2013 lakialoitteen mielipidemittausten
kieltämisestä Suomessa ensimmäisestä ennakkoäänestyspäivästä alkaen vaalin loppuun asti. Lakialoitteen allekirjoitti 41 kansanedustajaa. Heistä 14 oli
muita kuin perussuomalaisia. Vaan eipä oppositiosta tehtyä lakialoitetta juurikaan maaliin saa vietyä.

Keskustelua mielipidetiedustelujen julkaisemisesta vaalien
alla on käyty pitkään, myös jo silloin, kun kannatusmittauksia tehtiin olennaisesti nykyistä vähemmän. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen käynnisti asiasta keskustelun syksyllä 2004. Hän vaati rajoituksia puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen julkaisemiselle vaalien
alla. Vaatimustaan Jääskeläinen perusteli mielipidetutkimusten ohjaavalla vaikutuksella. Ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli kannatuskyselyjen kieltämisen kannalla ennen
vaaleja. Niinistön mielestä eri tavoilla tehdyistä mittauksista välitetään hyvin ristiriitaisia tuloksia. Myös presidentinvaaleissa ehdolla ollut Paavo Lipponen olisi rauhoittanut vaalien alusajan kyselyiltä. Lipposen mukaan gallupeilla on taipumus toteuttaa itseään. Vihreiden ehdokkaana presidentinvaaleissa ollut Pekka Haavistokin olisi rauhoittanut vaalien viimeiset päivät mielipidemittauksilta. Mielipidemittausten julkaisemisen
rajoituksia on säädetty mm. Ranskassa.

Puolueiden kannatusta mittaa Suomessa melko säännöllisesti
kolme tutkimuslaitosta, joiden tuloksia julkaisevat mm. Yleisradio, Helsingin Sanomat ja MTV3. Tutkimustulokset näkyvät laajalti julkisuudessa, ja puolueet ja politiikan kommentoijat pohtivat kannatusmuutosten syitä ja kansa seuraa kilpailun etenemistä. Yksi ja toinen puolueeseensa tyytymätön tai muuten kannastaan epävarma äänestäjä haistelee muutosten suuntaa. Vaalien lähestyminen
tihentää mittauksia ja lisää tulosten kiinnostavuutta. Välillä
tutkimuslaitosten tulokset eivät kuitenkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että kyselyjä tekevät tutkimuslaitokset kokoavat aineistonsa ja laativat arvionsa puolueiden kannatuksesta osittain erilaisin menetelmin.
Mielipidekyselyjen tuloksia ei näin ollen voi verrata toisiinsa. Lisäksi kyselyjen tulosten uutisoinnissa ei tehdä täysin selväksi kyselyn tekotapaa ja rakennetta. Tiedotusvälineiltä on toivottu itsesäätelyä mielipidemittausten tulosten julkaisemisessa ennen vaaleja, mutta tämä viesti ei ole mennyt perille. Päinvastoin. Mielipidetiedusteluista kertovien uutisten otsikoilla ohjaillaan median seuraajien mielipiteen muodostamista haluttuun suuntaan. Suurin uutinen tulosten julkistamisessa olisi kuitenkin se, että noin 40 % kyselyihin vastanneista ei ole kertonut mielipidettään. Tätä media harvemmin kuitenkaan kertoo.

Pitäisikö lakialoite uusia nyt kun ollaan hallituksessa?

Martti Mölsä

Punkalaitumen Sanomat 8.9.2016

Ministerit Soini ja Niinistö savusaunan löylyissä

Perussuomalaiset ministerit Timo Soini ja Jussi Niinistö poikkesivat Satakuntaan suuntautuneen ministerikierroksen jälkeen kansanedustaja Martti Mölsän savusaunojen löylyissä Palojoella viime tiistaina. – Ensimmäisestä savusaunakerrasta täällä onkin kulunut jo 19 vuotta. Olin silloin vastavalittu puoluesihteeri ja ajelin saunalle Punkalaitumen Essolta ”pappa-tunturilla”, muisteli ulkoministeri Timo Soini.

Kansanedustaja Martti Mölsän mukaan ministerikaksikon saunareissua on suunniteltu jo pidemmän aikaa. Sopiva hetki sattui tiistaina Niinistön vieraillessa Raumalla ja Porissa sekä Soinin Porissa ja Huittisissa.


Vierailun kunniaksi ”saunamajurit” Seppo Sepponen ja Ari Prihti olivat lämmittäneet molemmat Mölsän savusaunat, joista viime vuonna käyttöön otettu, Kiikan Kikkerlästä siirretty hämäläis-satakuntalainen savusauna on Suomessa saunareissuun osallistuneen arkkitehdin Risto Vuolle-Apialan mukaan erittäin harvinainen juurakkolauteineen ja mallasparvineen.


Ulkoministeri Soini ”vihki” Palojoella myös käyttöön Mölsän kesän aikana peruskorjaaman kodan, jossa vieraat pääsivät nauttimaan Oili Mölsän valmistamista herkuista. Lähtiäisiksi Martti Mölsä luovutti molemmille ministereille vedoksen maalaamistaan tauluista.

Aamulehti 6.4.2016

Veroparatiisit saavat ankaraa sapiskaa pirkanmaalaisilta poliitikoilta: ”Rahanpesua ei hyväksytä”

Jättiläismäinen tietovuoto veroparatiiseihin perustetuista yhtiöistä saa pirkanmaalaisilta poliitikoilta kovaa sapiskaa. Sysäyksen antoi aamulla perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän totesi blogissaan veroparatiisiin syöttämisen olevan moraalista rappiota. Niin sanotut Panaman paperit kietoutuvat myös Nordeaan. Soinin mukaan Nordealta katosi kaikki uskottavuus toimia esimerkiksi asuntovelallisen asialla. Moni on ilmoittanut tai harkitsevansa tilin lopettamista kyseisessä pankissa. Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) sanoo harkitsevansa tilin lopettamista. Hänen mukaansa kansainvälistä valvontaa on lisättävä, jotta veroparatiiseihin voidaan puuttua. Perussuomalaisten Martti Mölsä on vielä ankarampi kommenteissaan. – Kansainvälisen lainsäädännön tehostamista on jatkettava, jotta tällaiset paratiisit loppuvat. Veikko Vennamo totesi aikoinaan, että rahaa on, mutta rahat ovat rosvoilla. Näyttää siltä, että näin on edelleen. Mikään ei ole muuttunut. On menty huonompaan suuntaan. Mölsällä on tili menneiltä ajoilta kyseisessä pankissa. Hän sanoo, että tili varmastikin lopetetaan.


YLE Tampere 4.4.2016

Perussuomalaiskonkari uskoo Kiemungin erottamisen siistivän puolueen maahanmuuttopuheita

Kansanedustaja Martti Mölsä pitää Kiemungin erottamista Pirkanmaan piirihallituksesta oikeana ratkaisuna. Jos Kiemunki olisi Mölsän eduskunta-avustaja, hän saisi lähteä.

Perussuomalaisten pirkanmaalainen kansanedustaja Martti Mölsä toivoo, että Terhi Kiemungin erottaminen Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajan tehtävästä siistii puoleen jäsenten maahanmuuttopuheita. Erottamispäätös oli Mölsän mukaan oikea.– Toivottavasti tämä opettaa, että edes Facebookissa ei voi sanoa mitä tahansa. Asiat on otettava vakavasti. Kiemungin erottamisesta päätettiin piirihallituksessa sunnuntaina kolmen tunnin keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Asia lähti liikkeelle Kiemungin palmusunnuntaisista kirjoituksista sosiaalisessa mediassa.Noin 40 vuotta politiikassa mukana olleen Martti Mölsän mielestä poliitikon täytyy osata punnita sanojaan kaikissa tilanteissa.– Politiikka on luottamusta ja yhteisten asioiden hoitamista, ei mitään leikintekoa.

Kiemungin eduskunta-avustajuus vaakalaudalla

Perussuomalaisten paikallispoliitikko Terhi Kiemunki on myös Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Lea Mäkipään (ps.) eduskunta-avustaja. Mäkipää, Kiemunki ja eduskunnan virkamiehet kokoontuvat keskustelemaan Kiemungin jatkosta eduskunta-avustajana tiistaina. Jos Kiemunki olisi Mölsän eduskunta-avustaja, kohtalo olisi selvä.– Minun avustajani ei ole koskaan tullut näin ulos ja jos tulisi, hän lähtisi välittömästi. Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mukaan myös puoluehallitus käsittelee Kiemunki-tapausta todennäköisesti puoluehallituksessa. Lisäksi Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston ryhmät tuomitsevat Terhi Kiemungin somekirjoittelun. Kiemunki on maakuntahallituksen jäsen.

Punkalaitumen Sanomat 11.2.2016

Lypsävän lehmän möivät

Edellinen hallitus antoi siunauksensa Fortumin sähköverkon myynnille loppuvuodesta 2013. Tämä kauppa oli mahdollinen, koska silloiset ministerit hyväksyivät sähköverkon strategisen merkityksen poistamisen omistajien intresseistä. Toisin sanoen sähkönjakelun toimivuus ja häiriöttömyys poikkeustilanteissa ei ole Suomen valtion strateginen tarve ja huoltovarmuuden kannalta olennainen osa yhteiskunnan infraa on jätetty ulkomaisten keinottelijoiden käsiin. Perussuomalaiset vastustivat jyrkästi tätä kauppaa.

Sähköverkkoyhtiö Carunan omistaa kaksi kansainvälistä sijoitusyhtiötä, eläkelaitos Keva sekä eläkeyhtiö Elo. Yhtiöstä 80 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. Caruna maksoi vuonna 2014 yli 50 miljoonan liikevoitostaan yhteisöveroa ainoastaan 1,6 prosenttia. Carunan Suomen-holdingyhtiö pulitti samana vuonna noin 76 miljoonalla eurolla konsernin sisäisiä lainoja Alankomaalaisille holdingyhtiölle vaikuttaen näin verojen maksuun kotimaassa. Pääministeri Jyrki Katainen lupasi 12.12.2013 eduskunnan kyselytunnilla, että ”tämä uusi konsortio-omistaja perustaa yhtiön Suomeen ja näin ollen myös maksaa veroja Suomeen”. No todettakoon että, yhtiön kotipaikka on Espoo. Pääministeri Katainen lupasi myös julkisuudessa 12.12.2013, että kauppa ei myöskään nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti. Samansuuntaisen lausunnon antoi omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala helmikuussa 2013 vastatessaan kirjalliseen kysymykseen.

Tammikuussa 2016 Caruna ilmoitti keskimäärin 27 prosentin korotuksista sähkön siirtomaksuihin. Siirtomaksujen korotukset perustuvat vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain muutokseen, jonka mukaan verkkoyhtiöiden on täytettävä toimitusvarmuusvaatimukset puolella jakeluverkon käyttäjistä vuoden 2019 loppuun mennessä ja pääsääntöisesti vuoden 2028 loppuun mennessä. Siirtomaksujen kohtuullisuutta valvova Energiavirasto nosti verkkoyhtiöiden tuottoprosenttia tämän vuoden alusta noin 6 prosenttiin aiemmasta noin 3 prosentista.

Ympäristövaliokunta, jonka jäsen olin tuolloin, esitti lausunnossaan huhtikuussa 2013 mm., että sähkömarkkinalain muutokset voivat aiheuttaa kohtuuttomaksi koettua, asumiskustannusten nousua merkitsevää hinnannousua haja-asutusalueilla. Talousvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat ehdottivat vastalauseessaan kesäkuussa 2013, että sähkömarkkinalakiehdotukset hylättäisiin. Vastalausetta perusteltiin mm. sillä, että lainmuutos moninkertaistaa useilla alueilla sähkön siirtohinnat. Kaikki perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät kesäkuussa pidetyssä täysistunnossa lakiehdotuksen hylkäämisen puolesta. Perussuomalaisten lisäksi vain vasenryhmän edustajat kannattivat lakiehdotuksen hylkäämistä.

Useat lakiehdotuksen hyväksymistä kannattaneet kansanedustajat ovat nyt havahtuneet tehtailemaan mm. kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita Caruna Oy:n sähkönsiirtohintojen korotuksista. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) ilmaisee huolensa 5.2.2016 ilmestyneessä Maaseudun Tulevaisuudessa seuraavasti: ”Opposition kritiikkiin vastaukset olivat kovin sinisilmäisiä. ”Fortum-kauppa ei nosta sähkön hintaa”, lausui silloinen elinkeinoministeri joulukuussa 2013.” Lyhyt on poliitikon, ja tässä tapauksessa myös puhemiehen muisti.

Olisiko tässäkin asiassa kannattanut ottaa perussuomalaiset tosissaan ja tutkia tarkemmin minkälaista lakiehdotusta kannattaa!

Martti Mölsä kansanedustaja (ps) Punkalaidun

Aamulehti 16.1.2016

Saksassa nämä tervehdyttävät toimenpiteet toteutettiin jo vuosina 2002-2005.
Kaikkien on palattava yhteisen neuvottelupöydän ääreen tunnustamalla realiteetit.

Asiat on Suomessa nykyaikana sovittava

Asiat on sovittava. Jos tuleviin koettelemuksiin valmistautumattomat ay-pomot ovat edelleen joustamattomia hallituksen reaalipolitiikkaan tähtäävässä toimintaympäristössä, niin tämä periksiantamattomuus tulee avaamaan portit opposition myyräntyölle ja lopulliselle tuhollemme suomalaisena yhteiskuntana.

Aikoinaan koko maailma tiesi, että Suomi oli maa joka maksoi velkansa. Maan suurteollisuuden haarat olivat kehittäneet menestyviä, kansainvälistä luokaa olevia yrityksiä. Työllisyysaste oli korkealla.
Kaukana ovat nyt nämä ajat. Kun Keski-Euroopan taloudellinen kehitys on jo kääntymässä kohti parempaa, maassamme ihmetellään edelleen missä on vika, kun kilpailukyky ei korjaannu ilman mitään toimenpiteitä.

Saksassa nämä tervehdyttävät toimenpiteet toteutettiin jo vuosina 2002-2005, ja siksi maan talous on nyt kunnossa ja vaihtotase ylijäämäinen.

Hallitusohjelmassa on esitetty lukuisia korjauksia, joista osa on jo edellisenkin hallituksen peruja. Mikään ei vaan tunnu kelpaavan nykyiselle vasemmisto-oppositiolle. Pakkolakeja ehdotetaan poistettavaksi, vaikka yhtään pakkolakia ei ole hallituksen toimesta tuotu eduskunnan käsittelyyn.
Järjestöille on useaan otteeseen annettu vapaaehtoisesti mahdollisuus esittää omat ratkaisunsa kilpailukyvyn palauttamiseen, mutta kun ei. Yleislakon väläyttämien on ollut heidän ainoa keinonsa kilpailukyvyn ja yhteisten asioiden järjestykseen saattamiseen.

Mutta tämänkin ajan keskellä on niitä, jotka omalla esimerkillään yrittävät saada maan asiat kuntoon. Suuri taakka lankeaa nyt entistä enemmän niille työntekijöille ja pienyrittäjille, jotka pitävät kiinni työpaikoistaan ja yrityksistään.
Kaikesta tästä kärsivät myös jo työelämänsä suorittaneet eläkeläiset. 30 vuotta yrittäjänä toimineena näen suuria haasteita sille, että tämä maa nostetaan tästä.

Yrittäjän näkökulmasta on ymmärrettävissä niitä tunteita mitä lakon kaltainen tuho voi saada aikaiseksi. Monelle yrittäjälle 90-luvun pankkikriisi näytti elämän toisen puolen. Tätäkö nykyiset vasemmistopuolueet haluavat taas?

Kreikassa vasemmistopuolue voitti murskaluvuin vaalit tammikuussa 2015, jota Paavo Arhinmäki jaksoi juhlia aamuun asti, mutta ilon aiheet jäivät hyvin lyhyeksi.
Tarvittiin uudet vaalit syyskuussa 2015, jonka jälkeen asioita lähdettiin järjestelemään uudelleen pakkotoimin.

Ilmeisesti on niin, että maamme tulevaisuudesta välittämättä vasemmistopuolueet haluavat maamme sekasorron partaalle, jotta he pääsisivät uudelleen vallankahvaan käsiksi vaikka heidän epäonnistumisistaan nyt maksetaan. Suomessa on toimittava toisin.

Siksi vaihtoehtoja ei ole. Kaikkien on palattava yhteisen neuvottelupöydän ääreen tunnustamalla realiteetit.


Martti Mölsä
kansanedustaja (ps)
Punkalaidun

Punkalaitumen Sanomat 31.12.2015

Maailma muuttuu Eskoseni!

Vuosi on vaihtumassa ja on aika katsoa millaisessa maailmassa olemme eläneet. Kuka olisikaan vuosi sitten osannut ennustaa minkälaisissa tunnelmissa vuotta nyt vaihdamme.

Alkuvuotta värittivät eduskuntavaalit. Kampanjointi alkoi toden teolla helmikuun puolivälissä ja maakunta tuli tutuksi kahden kuukauden aikana. Liki 50 tapahtumaa toreilla ja turuilla eri puolilla Pirkanmaata ja sen lisäksi vaalipaneelit sekä seminaarit ym. yleisötapahtumat. Kansa oli liikkeellä ja viesti tuli selväksi. Perussuomalaisten on mentävä hallitukseen.

Hallituksessa ollaan ja palautetta on tullut. Sen mukaan perussuomalaiset ovat takinkääntäjiä ja pettäneet äänestäjänsä mm. Kreikkapaketissa ja maahanmuutossa. Jotta totuus ei unohtuisi, perussuomalaiset eivät ole koskaan hyväksyneet euron tukiprojektia. Emme hyväksy nyt emmekä tulevaisuudessa. Suomen edellinen eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen määräenemmistöllä 21.6.2012 äänin 104 – 71 (poissa 24). Kaikki Perussuomalaiset äänestivät EI. On poliittista epärehellisyyttä väittää, että perussuomalaiset ja Suomen hallitus voisi purkaa edellisten hallitusten tekemät sopimukset ja sitoumukset. EVM:n kassakaapista maksettavia mahdollisia Kreikan tai jonkin muun maan kriisipaketteja emme pysty estämään. Suomi on siis edellisen hallituksen ajaman päätöksen johdosta sitoutunut 12,6 mrd. euroon asti maksamaan EVM:n loput tuosta summasta. 1,44 mrd. maksettiin heti, kun valtionvarainministeri Urpilainen ajoi läpi ns. hyvät ”vakuudet”

Syksyllä Suomessa saatiin kokea maahanmuuttotulva. Tänä vuonna Suomeen on saapunut yli 31 000 turvapaikanhakijaa ja syyskuussa yhden viikon aikana maahamme saapui yli 3 700 turvapaikanhakijaa. Tätä maahanmuuttotulvaa on osattu odottaa mm. Tilastokeskuksen maahanmuuttoennusteiden perusteella. Mitään ei kuitenkaan ole tehty ja seuraukset ovat nyt katastrofaaliset. Miksi perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä linjaa on vuosien varrella vähätelty ja varoituksiamme ei ole uskottu? Nyt sitten olemme tosiasioiden äärellä ja lakeja joudutaan säätämään nopeasti tilanteen hallitsemiseksi. Hallitus julkisti joulukuun alussa 80 kohdan toimenpideohjelman turvapaikanhakijakriisin hallitsemiseksi. Ohjelma on pitkälti perussuomalaisten käsialaa ja ylipäätään koko ohjelma ja kriisitoimiin ryhtyminen ovat perussuomalaisten ideoita.

Loppuvuoden tapahtumia tarkastelemalla voin sanoa, että sitä alkuvuoden maailmankuvaa ei enää ole. Elämme aivan toisenlaisessa maailmassa. Uhkakuvat kasvavat, eikä pelkästään ilmastonmuutos ole se suurin syy. Lähi-idän ja Afrikan epävakaasta tilanteesta johtuen maailmanlaajuinen radikalisoituminen kasvaa. Suomi on tässä mukana ja sitä on mahdotonta estää. Omassa kunnassamme tietenkin jatkamme omalla linjallamme ja pidämme tavoitteistamme kiinni. Punkalaidun elää tässä maailmassa omilla avuillaan rakentaen kestävää kehitystä, kuten on tapahtunut jo vuodesta 1639 asti.

Hyvää ja rakentavaa Uutta Vuotta!

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaidun

Punkalaitumen Sanomat 17.12.2015

Valtuusto hyväksyi talousarvion jäähyväistunnelmissa

Punkalaitumen kunnanvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan kunnanjohtaja Lauri Innan viimeiseksi jäävän talousarvion. Tunnelmassa oli aistittavissa jäähyväisten haikeutta. – Kyllä kirpaisee mutta toivotan onnea sinne, minne ikinä päädytkin. En usko, että jäät Hattulasta eläkkeelle, kuvaili tuntojaan valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo (kesk.) ojentaessaan Innalle 375-juhlavuoden taulun.

– Väitetään, että ensi vuosi on kunnissa välivuosi, minä väitän muuta. Montaa muutosta on alettava suunnitella ja niistä tehtävä päätöksiä hyvissä ajoin, talousarviota esitellyt kunnanjohtaja Lauri Inna muistutti.

Sanoillaan Inna viittasi muuttuvaan kuntalakiin, joka tulee kevään 2017 kuntavaalien jälkeen pienentämään valtuuston koon 13 valtuutettuun. Tämä vaikuttaa myös kunnanhallituksen kokoon sekä mahdollisesti muuhunkin kunnan luottamusorganisaatioon.

– Kuluvan vuoden tilinpäätöstä käsiteltäessä alkukesästä, olisi hyvä jos taktiikka ja strategia olisivat selvillä. Muutoksia on tulossa varmasti lautakuntatyöskentelyyn. Kunnan kannattaisi alkaa tehdä omaa suunnittelutyötä siitä, millaisia lautakuntia vuoden 2017 vaalien jälkeen valitaan, Inna ohjeisti loppumetreillä.

Alijäämää 391 000 euroa

Valtuuston hyväksymä talousarvio on laadittu 391 000 euroa alijäämäiseksi. Kunnanjohtaja Lauri Inna korosti, että talousarvio on varovainen näkemys ja johdettu kuluvan vuoden sekä viime vuoden tunnusluvuista. Tällä hetkellä kuluva vuosi näyttää kunnassa merkittävästi paremmalta kuin mitä talousarvion luvut antavat ymmärtää.

Talosarviossa toimintakulut ovat 24 837 050 euroa ja toimintakatteeksi jää 19 432 700 euroa. Tulopuolella verotulojen osuus arvioidaan 8 900 000 euroksi. Valtionosuuksia arvioidaan tulevan 10 901 000 euroa. Vuosikate jää 338 500 euroa positiiviseksi mutta poistojen jälkeen alijäämää syntyy 391 000 euroa.

Investointipuolella varaudutaan uuden Yhteiskoulu-lukion uudisrakennukseen. Ensi vuodelle sille varataan 1 215 000 euroa ja vuodelle 2017 3 245 000 euroa. Muita investointeja ovat kunnantalon korjaustöiden jatkaminen, Kaisankodin ilmanvaihdon jäähdytyksen parantaminen sekä Pakarin peltikaton kunnostus ja maalaus. Urheilukentällä on määrärahavaraus huoltorakennuksen IV-saneeraukseen ja Päiväkodilla valmistaudutaan laajennustarveselvityksen kuntotutkimuksen ja hankesuunnitelman laadintaan.

Määrärahaa varataan myös Loukkaankorventien ja Sarkintien rakentamiseen sekä Virkatien, Kappalaisenkujan ja Saunaojan alueen katujen päällystämiseen. Kaavoituksen osalta Lauri Inna nosti esiin Penttilän alueen tyhjillään olevan osan. Hänen mukaansa alueelle voisi kaavoittaa siirtolapuutarhanomaisia tontteja.

Ensi vuonna vauvan Punkalaitumella saavia perheitä talousarviossa ilahduttaa varmasti tieto vauvarahan nostamisesta 500 euroon.

Ponsi ja palkinto

Talousarvio ei aiheuttanut valtuutetuissa suuria mielenliikahduksia. Lauri Inna paljasti, että aiheesta pidettiin syksyllä yksi valtuustolle suunnattu seminaarikin mutta paikalle saapui valtuutetuista ainoastaan kokoomuksen Juha Yli-Parri. – Kunnanhallitus on kyllä käynyt paljon talouslukuja läpi syksyn aikana, Inna korosti.

Perussuomalaisten Martti Mölsä totesi kunnan talouden pysyneen hallinnassa ulkoisista uhkakuvista huolimatta. – Nyt kuntia ei enää olla lopettamassa, joten voidaan hengähtää ja katsoa tulevaisuuteen. Kunnanjohtajaa pitää kiittää aktiivisuudesta elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

Mölsä esittikin perussuomalaisten valtuustoryhmän ponnen, joka kuului seuraavasti:

”Kuntamme hankinnoissa paikallisilta yrittäjiltä unohdetaan helposti valtuustossakin hyväksytty yritysvaikutuksen arvioinnin suorittaminen ostopalveluihin liittyvissä hankinnoissa. On myös havaittavissa, että ongelmaksi muodostuu paikkakunnan ulkopuolelta hankittujen palveluiden laadunvarmistus, jolloin syntyy epäoikeudenmukainen tilanne paikallista tarjoajaa kohtaan. Lisäksi on todettava, ettei tällaisesta puutteellisesta ostopalvelusta pystytä irtisanoutumaan riittävän nopeasti, vaikka syyt ovat silmin havaittavia.

Siksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä edellyttää, että ostopalvelussa suoritetaan valtuuston hyväksymä yritysvaikutusarviointi ajallaan. Laadunvarmistamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei synny epäoikeudenmukaista tilannetta paikallista yrittäjää kohtaan. Tarvittaessa tarjouspyynnön/sopimuksenvastainen ostopalvelu on purettava nopeasti ennen määräajan takarajaa.”

Valtuusto hyväksyi ponnen muttei aivan yksimielisesti, sillä Marja Wakkala (sdp) näki ponnen menettelytapana asiassa huonona.

Kokouksen päätteeksi valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo, hallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (ps.), valtuuston varapuheenjohtaja Martti Mölsä sekä hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä ojensivat Hattulaan siirtyvälle kunnanjohtaja Lauri Innalle muistolahjoina kunnan 375-vuotisjuhlataulun, kunnan pöytästandaarin sekä paikallisia luomutuotteita.

Uusi-Kouvo kiitti Innaa ”isosta ajattelusta” ja panoksesta kunnan hyväksi.

– Polku on ollut selkeä ja kolme vuotta kulunut hirvittävän nopeasti. Liian lyhyt aika se on, sen kritiikin olen valmis hyväksymään. Mottoni on, että ihmisen on aina tehtävä parhaansa ja katsottava, mihin elämä vie. Olen sydämestäni kiitollinen, selvästi nähden liikuttunut Lauri Inna totesi.

Muut päätökset

Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätelautakuntasopimuksen muutos. Sopimuksen muutokset johtuvat LHJ:n ja Satakierto Oy:n fuusiosta, mikä lisää jäsenkuntien määrää.

Vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustaminen hyväksyttiin. Taseyksikkö on perustettava, koska uusittu vesihuoltolaki sitä edellyttää. Maanvaihtosopimus kunnan sekä Martti ja Kaija Suorannan kanssa hyväksyttiin. Vaihdossa kunta saa kaksi määräalaa nykyisen Yhteiskoulun sekä Liikuntahallin tuntumasta. Suorannat puolestaan saavat Vesilahdentien varresta vaihtomaata sekä 20 000 euron välirahan. Maanvaihdolla kunta valmistautuu Yhteiskoulu-lukion uudisrakennukseen tarkoituksena turvata riittävät piha-, virkistys- ja leikkialueet kaikenikäisille koululaisille.

Kunnanjohtaja Lauri Innan ehdollisen irtisanoutumisen valtuusto hyväksyi myös. Marja Wakkala tosin nosti esiin, ettei kuntalaissa tunneta ehdollista irtisanoutumista. – Sitä ei tunne myöskään KVTES. Olisi siis joko odotettava tai irtisanouduttava. Se on joko tai. Varavaltuutettuna paikalla ollut kunnanhallituksen jäsen Marju Pihlajamaa (kok.) kyseli pilke silmäkulmassa, laitetaanko kunnanjohtajan virkakin uuteen hakuun ehdollisena.

Hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä sekä valtuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo korostivat ehdollisen irtisanoutumisen myöntämisen mahdollistavan Innan seuraajavalinnan aloittamisen nopeammalla aikataululla. – Jokainen päivä, kun ei ole kunnanjohtajaa, rasittaa pientä organisaatiota kohtuuttoman paljon, Uusi-Kouvo muistutti.

Alueviesti 2.1.2015

Vesivoimalla lisää huoltovarmuutta

Viimeaikaiset energiatuet ovat kohdistuneet suurissa määrin tuulivoimaloiden rakentamisen edistämiseksi. Tuulivoimaa puhtaampaa sähköenergiaa saadaan kuitenkin vesivoimalla ja samalla voimme helposti päätellä, että vesivoima on huoltovarmuuden kannalta parempi vaihtoehto, siitäkin huolimatta, että kasvihuoneilmiön kannattajat vakuuttavat tuulien lisääntyvän lähihistoriassa. Vesivoima ei vaan jostain syystä kelpaa vihervasemmistolle. Viime aikoina onkin alkanut tuntua siltä, että tietyt oppositiopuolueet haluavat lisää epävakautta yhteiskuntamme jo epävakaaseen tilanteeseen, jota jo entisestään pahentaa Euroopan laajuinen pakolaisaalto.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin 3.11.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi on tulevana talvena entistä riippuvaisempi sähkön tuonnista. Sähkön kulutushuipun ennuste talvelle 2015 - 2016 on viime talven lukemissa 15 000 megawatissa, mutta kotimainen sähköntuotantokyky on laskenut. Sähköä on enimmillään tuotava 3 400 megawattia naapurimaista. Pelivaraa tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen ei juuri ole, ja riski sähkönkulutuksen lyhytaikaisiin rajoituksiin on kasvanut.

Suomen sähköjärjestelmä kävi 13.11.2015 Fingridin mukaan kriittisillä rajoilla. Loviisan kakkosyksikköön tuli tuolloin häiriö ja se irrotettiin valtakunnan sähköverkosta. Fingridin kolmiportaisessa tehopulaa koskevassa menettelyssä lähestyttiin kolmatta, äärimmäistä vaihetta. Jos kiireesti käyttöön otetut, häiriötä varten varatut voimalareservit eivät olisi riittäneet, sähkönjakelua olisi ehkä alettu rajoittaa. Se olisi tarkoittanut, että jakeluverkon haltijoiden olisi tullut rajoittaa alueensa sähkönkulutusta. Sähkö olisi siis saattanut olla jossakin hetkittäin poikki.

Suomen sähköjärjestelmän tilanne on siis huolestuttava. Kotimaan sähköntuotantokapasiteetti on pienentynyt samaan aikaan, kun Olkiluodon kolmosyksikön valmistuminen on viivästynyt.

Huoltovarmuuskeskuksen 6.11.2015 julkaisemassa raportissa todetaan, että jos Pohjoismaisten vesivoimaloiden vesimakasiineissa vesimäärä vähenee, ja samaan aikaan tapahtuisi häiriöitä ydinvoiman tuotannossa ja rajoituksia sähkön rajasiirtoyhteyksissä, kasvaa (pitkäaikaisen) energiapulan riski Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä, erityisesti jos tämä tapahtuu kylmänä vuodenaikana. Normaalisti sähkömarkkinoiden toiminta ratkaisee tämäntyyppiset tapahtumat. Kuitenkin on riski, että sähkömarkkinoilta loppuvat keinot, joten valtioilla sekä näiden viranomaisilla tulee olla valmisteltuja toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä vakavat seuraukset yhteiskunnalle.

Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Suomessa oli vuonna 2012 yli 220 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW ja vesivoiman vuosituotannon tavoite vuoteen 2020 mennessä on 14 000 GWh (vuonna 2014 n. 13 000 GWh). Tavoitteeseen päästään jo rakennettujen laitosten tehoa kasvattamalla. Energiakeskusteluissa on myös unohdettu tyystin mini- ja pienvesivoiman lisääminen. Vapaana olevaa vesivoimapotentiaalia on vesistöissämme tämän kokoluokan voimalaitoksiin tehona noin 288 MW, vuotuisena tuotantona 1 413 GWh eli noin yhden hiilivoimalaitoksen sähkötehon verran.

Samaan aikaan, kun sähkönsiirtoyhtiöt tuskailevat ilmajohtojensa kanssa ja toteuttavat maakaapelointia huoltovarmuuden lisäämiseksi sähkömarkkinalain edellyttämien aikarajojen puitteissa, tulee Suomen hallituksen ottaa vakavasti vesivoiman rakentaminen, koska mm. tekniikan kehityttyä voimalaitoksen rakentaminen on aiempaa yksinkertaisempaa ja edullisempaa. Olen jättänyt tästä asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille marraskuussa 2015.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaidun

Aamulehti 1.12.2015

Hallituskumppaneille Pirkanmaalla riittää Stubbin anteeksipyyntö: "Ei pidä erota"

.

.

.

Kansanedustaja Martti Mölsä (ps) ihmettelee Stubbin moraalia, mutta myös opposition riekkumista.

– Kun selvisi, että lukema oli hatusta vedetty, niin en ymmärrä ministerin moraalia. Arvostelua esittävien oppositiopuolueiden kritiikki ei ole mistään kotoisin, hän pamauttaa.

Opposition suhtautuminen paljastaa sen, miten syvään epätoivoon puolueet ovat vaipuneet.

– Oppositiopuolueet ja niistä varsinkin sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat turhautuneita. Todelliset keinot haastaa hallitus puuttuvat, hän sanoo.

Punkalaitumen Sanomat 26.11.2015

Euroopan portit natisevat

Viimeaikaiset tapahtumat Pariisissa ja jatkuva mekkalointi Euroopan kaupunkien maahanmuuttajalähiöissä kertoo, mikä Suomeakin nykymenolla odottaa, jos muutosta ei saada aikaiseksi ja Suomi seuraa kehityksessä monen muun Euroopan maan esimerkkiä. Maahanmuuttajat hakeutuvat oleskeluluvan saatuaan kaupunkien lähiöihin. Näin syntyy vähemmistöjen muodostamia keinotekoisia yhdyskuntia, joiden sisällä elävillä ihmisillä ei ole kontaktipintaa normaalin yhteiskunnan kanssa eikä tarvetta tai edellytyksiä oppia kunnolla suomea puhumattakaan siitä, että pitäisi tehdä töitä. On syytä muistaa, että miljoonat ihmiset Euroopan porteilla vasta harkitsevat liikkeelle lähtemistä ja viime päivien tapahtumat eivät missään nimessä ole tätä joukkoa pienentämässä.

Ministeri Hanna Mäntylä esitti hallituksen maahanmuuttotyöryhmän kokouksessa turvapaikanhakijoiden pikakäännytyksiä Ruotsin vastaiselle rajalle. Ruotsi on turvallinen maa ja pikakäännytysten tulee olla mahdollisia myös meillä, kuten Norjassa. Perussuomalaiset vaativat, että tämä asia selvitetään nopeasti ja toteutetaan. Kun Perussuomalaisten esitys tuli julkisuuteen, pääoppositiopuolue SDP kiirehti heti lyttäämään sen. Puolue haluaisi pitää ovet auki kaikille Suomeen haluaville. Kansanedustaja Nasima Razmyar ilmoitti, että pikakäännytykset olisivat kalliita ja vastuuttomia, ja toivoi, ettei muu hallitus ajattele Mäntylän tavoin. Muistutukseksi edustaja Razmyarille ja muillekin demareille, että työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävistä äskettäin eläkkeelle jääneen Erkki Virtasen arvion mukaan turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset voivat nousta ensi vuonna jopa 1,5 miljardiin euroon.

Perussuomalaisten mielestä olisi kallista ja vastuutonta olla toimimatta tässä tilanteessa. Turvapaikanhakijavirta Suomeen täytyy saada pysähtymään, ja siihen tavoitteeseen pääseminen vaatii lisää toimenpiteitä. Pakolaisvirrat on katkaistava ja, koska ongelma koskee koko Eurooppaa, on vapaata liikkuvuutta ryhdyttävä rajoittamaan Euroopassa ja Schengenin sopimusta tulee tarkastella sopijamaiden kanssa uudelleen. Jos jokin valtio haluaa ottaa pakolaisia, on niistä sovittava kansainvälisin sopimuksin ja todelliset turvapaikanhakijat tulee valita tätä kautta. Tulevaisuudessa ennen kaikkea ongelmat on ratkaistava pitkällä tähtäimellä kunkin pakolaisen kotimaassa. Se on sitä kestävää kehitystä.

Nyt n. 70 % Suomeen tulevista turvapaikan hakijoista tullaan käännyttämään ja tätä prosessia on nopeutettava. Ulkoministeri Soini on neuvotellut ns. turvallisista maista, kuten Irak ja Somalia, joihin turvapaikan hakijat voidaan palauttaa nopeasti ja turvallisesti. Tämän asian edellinen ulkoministeri jätti hoitamatta samaan aikaan kun Ruotsissa asia hoidettiin kuntoon. Tämä on osasyy, miksi Suomi on nyt hakijoiden kohdemaa. Samoin lakimuutoksia tarvitaan erilaisten tukien jaossa, ettei Suomi osoittaudu paratiisiksi. Perussuomalaiset ministerit ovat tässäkin asiassa käynnistäneet tarvittavat muutokset.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaitumen Sanomat 15.10.2015

Valtuusto hyväksyi veroprosentit

Punkalaitumen kunnanvaltuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan säilyttää kunnan tuloveroprosentin ensi vuonna ennallaan. Myöskään kiinteistöveroprosentit eivät muutu.

....

Martti Mölsä (ps) puolestaan totesi, että työllisyysasioiden hoidossa ollaan palattu vanhaan toimintamalliin, eli kunnille on palautettu tehtävät, jotka pikkuhiljaa vuosien saatossa siirrettiin kauemmaksi, isompien yksiköiden hoidettavaksi.

– Henkilökohtainen palvelu on heikentynyt verkossa. Kuntien rooli työllisyyden hoidossa on kasvanut ja siten on palattu vanhaan hyvään aikaan. Kuitenkin kunnat maksavat toimimattoman systeemin kustannukset, summasi Mölsä valtion toimenpiteitä.

Aamulehti 15.10.2015

Pirkanmaalaiset valmiita taloustalkoisiin – tänne kansanedustajat lahjoittavat osan palkastaan

Viikon palkka omaishoitajille, kymmenys mielenterveystyöhön.

Anita Simola

Eduskunnan puhemiehistö suosittaa, että kansanedustajat osallistuvat taloustalkoisiin. Nopea kysely osoittaa, että ainakin osa pirkanmaalaisista on ollut aloitteellisia. Tiedot saatiin viideltä Pirkanmaalaiselta kansanedustajalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kertoo, että hän lahjoittaa viikon palkan hyväntekeväisyyteen. - Kohteena ovat Pirkanmaan omaishoitajat ja Sastamalan kehitysvammaiset. Perussuomalaisten Martti Mölsä, sanoo, että hänen tililtään on mennyt jo 4 vuotta ja menee edelleen yli 200 euroa kuukaudessa erilaisiin yhdistysten ja urheiluseurojen tukemiseen, josta osa on hyväntekeväisyyttä. - Täyttää varmaan puhemiesneuvoston asettaman suosituksen Mölsä sanoo sähköpostivastauksessaan.
...

Aamulehti 24.9.2015

Toimittaisiinko pakolaisasiassa niin kuin on aiemmin sovittu

Suomi siirtyi vuoden 1999 alussa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tuolloin Maastrichtin sopimuksen katsottiin velvoittavan Suomea mukanaoloon Emun kolmannessa vaiheessa ja Lipposen ykköshallitus ei nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kansanäänestystä, vaan asia hoidettiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonantona. Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Näin sovittiin 16 vuotta sitten, mutta kuinkas sitten kävikään?

Vuonna 1990 solmitun Dublinin sopimuksen mukaan EU:ssa vastuu pakolaisista on sillä maalla, mihin nämä ovat ensimmäisinä tulleet. Toisin sanoen sillä maalla, johon pakolainen saapuu ylittäessään Schengen-alueen rajan.
Suomen ulkoasiainministeriön ilmoitus Schengenin säännöstön soveltamisesta:
”Ulkomaalaisen maahantulo sopimuspuolten alueelle enintään kolmen kuukauden oleskelua varten voidaan sallia, jos hän täyttää seuraavat edellytykset: Hänellä on voimassaoleva, rajanylitykseen oikeuttava toimeenpanevan komitean hyväksymä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja. Hänellä on voimassa oleva viisumi, mikäli se vaaditaan. Hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun keston että lähtömaahan paluun tai kauttakulkumatkan sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat. Häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon; ja hänen ei katsota voivan vaarantaa jonkin sopimuspuolen yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.”

Suomeen saapui viime viikolla 2 812 turvapaikanhakijaa. Sunnuntaihin mennessä Suomeen on tänä vuonna tullut 12 471 turvapaikanhakijaa. Viime viikon määrä on lähes neljännes koko vuoden saapuneista. Yksi turvapaikanhakija aiheuttaa noin 40 euron kustannukset päivässä.
Tätä maahanmuuttotulvaa on osattu odottaa tilastokeskuksen maahanmuuttoennusteiden perusteella. Mitään ei kuitenkaan ole tehty ja seuraukset ovat katastrofaaliset. Miksi perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä linjaa on vuosien varrella vähätelty ja varoituksiamme ei ole uskottu?

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaitumen Sanomat 24.9.2015

Toimittaisiinko niin kuin on sovittu?

Aluksi haluan palauttaa mieleen sen poliittisen prosessin, jonka seurauksena Suomi siirtyi vuoden 1999 alussa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tuolloin Maastrichtin sopimuksen katsottiin velvoittavan Suomea mukanaoloon Emun kolmannessa vaiheessa ja tuolloinen Lipposen ykköshallitus ei nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kansanäänestystä, vaan asia hoidettiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonantona. Maastrichtin sopimukseen sisällytettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenvaltioita omaksumasta toisten jäsenmaiden velkaongelmia. Näin sovittiin 16 vuotta sitten, mutta kuinkas sitten kävikään?

Vuonna 1990 solmitun Dublinin sopimuksen mukaan EU:ssa vastuu pakolaisista on sillä maalla, mihin nämä ovat ensimmäisinä tulleet. Toisin sanoen sillä maalla johon pakolainen saapuu ylittäessään Schengen-alueen rajan.

Suomen ulkoasiainministeriön ilmoitus Schengenin säännöstön soveltamisesta (annettu 22.03.2001)

1. Ulkomaalaisen maahantulo sopimuspuolten alueelle enintään kolmen kuukauden oleskelua varten voidaan sallia, jos hän täyttää seuraavat edellytykset:

a) hänellä on voimassaoleva, rajanylitykseen oikeuttava toimeenpanevan komitean hyväksymä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja;

b) hänellä on voimassa oleva viisumi, mikäli se vaaditaan;

c) hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun keston että lähtömaahan paluun tai kauttakulkumatkan sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat;

d) häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon; ja

e) hänen ei katsota voivan vaarantaa jonkin sopimuspuolen yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.

Suomeen saapui viime viikolla 2 812 turvapaikanhakijaa, kertoo Maahanmuuttovirasto. Sunnuntaihin 20.9. mennessä Suomeen on tänä vuonna tullut 12 471 turvapaikanhakijaa. Viime viikon turvapaikanhakijamäärä on siis lähes neljännes koko vuoden saapuneista. Yksi turvapaikanhakija aiheuttaa noin 40 euron kustannukset päivässä. Tämä kattaa tila- ja henkilöstökulut, ruokailun, terveydenhoidon sekä vastaanottorahan.

Tätä maahanmuuttotulvaa on osattu odottaa mm. Tilastokeskuksen maahanmuuttoennusteiden perusteella. Mitään ei kuitenkaan ole tehty ja seuraukset ovat katastrofaaliset. Miksi Perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä linjaa on vuosien varrella vähätelty ja varoituksiamme ei ole uskottu? Nyt sitten olemme tosiasioiden äärellä ja lakeja joudutaan säätämään nopeasti tilanteen hallitsemiseksi. Onneksi nykyinen hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla tämä hallitsematon maahanmuutto pyritään saamaan aisoihin.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Aamulehti 9.6.2015

Taiteileva poliitikko hakee vastauksia tähdistä

Valtuustouraa takana jo 30 vuotta. Kotikunnan siirto Pirkanmaahan toi toivotun viran Arkadianmäeltä.

Aamulehti
EDUSTAJAMME 11/19 Juttusarjassa esitellään Pirkanmaan 19 kansanedustajaa sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Kun toisen kauden kansanedustaja Martti Mölsä (ps) puhuu perussuomalaisten teeseistä ja pauhaa pienyrittäjyyden puolesta, ei monelle tule mieleenkään, että voimakas rakennusmestarin käsi maalaa herkkiä öljyvärimaalauksia. Maalauksia on syntynyt niin paljon, että kansanedustaja on pitänyt useita näyttelyitä. – Perheeni minut tuuppasi aikoinaan kansalaisopiston kursseille. Olin puhunut usein, että öljyvärimaalausta olisi mukava kokeilla. Mölsän maalauksissa liikutaan luonnossa. ”Oppi-isäkään” ei ole mikään harrastelija, vaan kuuluisa Ferdinand von Wright . Tulevaisuutta Mölsä tutkailee avaruudesta. Hän on innokas tähtitieteen harrastaja.

– Tähtiä seuraamalla haen vastausta siihen, mistä me tulemme, miksi me olemme täällä ja mihin me olemme menossa. Näihin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia.
Tähtitiedettä Mölsä on harrastanut nuoruudesta lähtien. Ensimmäinen kaukoputki syntyi omin käsin.

Mölsällä on takanaan pitkä poliittinen ura. Hän on ollut Punkalaitumen valtuustossa 1980-luvulta lähtien.
– En ajautunut, vaan jouduin politiikkaan. Isäni ilmoitti minut taannoin kuntamme rakennuslautakuntaan ja sillä tiellä olen, ensin Suomen maaseudun puolueessa ja nyt perussuomalaisissa.
Mölsä tunnustaa, että politiikan tekemisen luonne on muuttunut.
– Aluksi politiikkaan oli erilaista intoa ja kiinnostusta. Ajan myötä siitä on tullut erilaista vaikuttamista. Toki olen pystynyt yhdistämään yrittäjyyden ja politiikan teon.
Hän yritti eduskuntaan aiemminkin, kun Punkalaidun kuului vielä Satakuntaan.
– Silloin ei tärpännyt. Piiri on koko ajan pienentynyt ja kansanedustajien määrä vähentynyt. Kun kuntamme siirtyi Pirkanmaan maakuntaan, niin onnistuin.


Toisen vaalikauden Mölsä aloitti tutuin rutiinein.
– Nyt tietää jo, mitä työ on.
Uutta hallitusta on ripitetty siitä, että se käsittelee hyväosaisia silkkihansikkain. Maksumiehiksi joutuvat pienituloiset.
– Ei se ihan noin mene. Veroasteikkoa ei korotettu, mutta painopistettä siirrettiin hieman yläpäätä kohti ja kevennyksiä tuli pieni -ja keskituloisille. Suomessa verotus on jo korkea. Jos sitä aletaan nostaa hyvätuloisilta vielä lisää, niin vaarana on, että yhä useampi lähtee muualle.
Työllisyyttä saadaan nostettua yrittäjyyden byrokratiaa ja esteitä purkamalla.
Mölsä pitääkin tärkeimpänä kohteena pienyrittäjyyden aseman parantamista.
– Sinne on satsattava. Pienyritykset pystyvät tarjoamaan uutta työtä toisin kuin suuryritykset, joista on irtisanottu tuhatmäärin työntekijöitä. Nostamalla työllisyysastetta ja kasvattamalla verotuloja pystymme pitämään heikompiosaisista ja sairaista huolta.

Kansanedustajan lakialoitteiden listalta löytyy mielenkiintoinen hanke. Mölsä ehdotti pari vuotta sitten, että huviveneille pitäisi asettaa vero. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu sama asia.
– Autoilijoilla on omat veronsa, miksei veneilijöillä? Yhtä lailla ne saastuttavat ympäristöä.
Kun Mölsä ei ole Helsingissä, hän kiertää maakuntaa ja lämmittää savusaunan. Järveen hän pulahtaa ympäri vuoden.
– Avantouinti ja metsätyöt pitävät miehen kunnossa.

Punkalaitumen Sanomat 3.6.2015

Muutoksen tuulet

Oppositiokauden jälkeen siirryimme hallitukseen korjaamaan maan tilannetta kohti kestävämpää kehitystä. Kestävällä kehityksellä en tarkoita tässä maapallon sietokykyä, vaan sitä, että politikassa ei voida vuodesta toiseen elää yli varojen velkaantumalla, koska korjausliikkeet ovat myöhemmin entistä hankalampia toteuttaa. Esim. mainittakoon kuntaliitoksissa 5 vuoden irtisanomissuoja, joka kiihdytti julkisen hallinnon kustannuksia, vaikka tarkoitus oli toinen. Tästä ja monesta muusta syystä julkishallinto on nyt BKT:n verrattuna Euroopan korkeimmalla tasolla. Suomi on menettänyt kilpailukykynsä ja velkaantunut niin, että velkaa on tämän vuoden lopulla n. 100 mrd. euroa. Siksi kilpailukyky on palautettava ja velkaantuminen pysäytettävä. Vaikka tämä on itsestään selvyys, silti mm. Vasemmistoliitto olisi valmis ottamaan lisää velkaa.

Nyt tehdyllä hallitusohjelmalla tilannetta ei korjata hetkessä, vaan vähitellen, siksi sovituista tavoitteista tulee pitää kiinni. Suuria muutoksia haettiin motolla ”raaka muutos”. Leikkauspäätökset koskettavat kaikki suomalaisia. Tilanne on vaikea, mutta me emme voi tehdä enempää velkaa lapsillemme. On paljon kipeitä toimia, mutta on myös toimia, joilla kaikkien huonoimmassa asemassa olevien suomalaisten asemaa parannetaan.

Samoin byrokratiaa pyritään purkamaan kaikilla sektoreilla. Kuntien tehtävien karsimisesta ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Hallitus sitoutuu osana julkisen talouden tasapainottamista vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla. Hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään säästöjä, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa”. Samoin säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelyta­poja palveluiden toteuttamiseksi.

Saimme osan tavoitteistamme hallitusohjelmaan. Tässä muutama esimerkki: Kehitysapua vähennetään 300 milj., verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisille 450 milj., takuueläkkeen rajaa nostetaan, 5 vuoden irtisanomissuoja poistetaan. Myös yrityselämää vauhditetaan ottamalla käyttöön 5 % yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa- ja metsätalouden harjoittajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille.

Eniten punkalaitumelaisia lämmittää, että päästöttömän uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Tämä kohdistuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavu­tetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa, jota mm. Punkalaitumella on jo kehitelty 3 vuotta. Toinen maaseutua koskeva merkittävä hallitusneuvotteluissa sovittu asia on jätevesiasetuksen muutos, jonka mukaan ennen 2004 rakennettujen kuivan maan mökkien osalta luovutaan kalenteriin sidotulta jätevesiremonttien määräajalta.

Seutukuntaa koskeva positiivinen seikka on se, että Huittisissa sijaitsevaa Satakunnan avovankilaa ei suljeta. Tätä ei hallitusohjelmasta löydy, mutta Timo Soinin ansiosta se on sovittu.

Nyt puhaltaa siis raaka muutoksen tuuli. Vanha viisaus kertoo paljon tästä ajasta. ”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset meistä rakentavat muureja ja toiset tuulimyllyjä”.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Alueviestin verkkosivut 2.6.2015

Helpotusta kuntien talouskurimukseen?

Sastamalan seudun kansanedustajat keskustan Pertti Hakanen, kokoomuksen Arto Satonen ja perussuomalaisten Martti Mölsä eivät lähde lyömään kiilaa hallitusrintamaan, yhteinen sävel soi, vaikka muutamia miinuksiakin kolmikko hallitusohjelmasta poimii.

Hallituksen talouspoliittinen linja parantaa työn tekemisen ja työn teettämisen kannattavuutta. Uusia työpaikkoja povataan Sastamalaankin. Maaseudun teiden korjausohjelma tuo parannuksia teihin koko maassa. Kuntataloudelle hallitusohjelma on hyvä. Tehtäviä karsitaan enemmän kuin valtionosuuksia vähennetään.

Lisäksi kunnille tulee enemmän vapauksia järjestää palveluita omalla tavallaan. Hakanen uskoo Suomen hyväksyvän jatkossa hyvinkin erilaisia kuntakohtaisia kokeiluja.

"Miinuksena on silti todettava, että maataloustukemme on säästöpohdintojen kohteena."

Mölsä näkee uudet linjaukset niin ikään kuntien itsehallintoa vahvistavina, oman kuntansa lukion säilymisen kannalta hän ei silti uskaltaisi liputtaa.

"Suomilaivan keula on nyt käännetty, emmekä törmää jäävuoreen. Surullinen olen, jos EU voi päättää puolestamme lisätä vastuunkantoa pakolaisista", Mölsä miettii.

Kokoomukselle hallitusohjelma on mannaa. Satosen ainoa huolenaihe liittyy yhteiskuntasopimukseen.

"Toivoa sopii, että työmarkkinajärjestöt kantavat oman vastuunsa työllisyydestä ja tarttuvat hallituksen tarjoukseen."

Kolmen ässän johtama hallitus ei Sastamalassa innosta neljän kansanedustajan värisuoraan, sillä sosialidemokraattien Ilmari Nurmiselta hallitusohjelma saa odotetusti sapiskaa.

"Taloustalkoot maksetetaan pienituloisilla eläkeläisillä, työttömillä, opiskelijoilla ja lapsiperheillä. Opintotuen- ja lapsilisien lisäksi jäädytysuhan alla on eläkeindeksi, joka nipistäisi eläkeläisten ostovoimaa liki 300 miljoonalla eurolla. Takuueläkkeen 20 euron korotus on tämän rinnalla pelkkä kosmeettinen toimenpide."

Nurminen epäilee kuntien tehtäväkentän perkaamisen johtavan palvelutason merkittävään heikentämiseen. Lisäksi hallitusohjelmassa linjataan, ettei laeissa säädettyjä velvotteita tarvitse noudattaa esimerkiksi kirjastolain tai nuorisolain kohdalla.

Kunta ei enää tulevaisuudessa vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, vaan vastuu siirtyy sote-alueille, joiden johtoon valitaan luottamushenkilöt suorilla vaaleilla.

Se, miltä Sastamalan terveyspalvelut näyttävät, ja miten laajalti niitä on saatavilla, on vielä täysin hämärän peitossa, mutta rakenneremontti on palveluiden turvaamisen kannalta välttämätön. Tämän näkemyksen allekirjoittaa myös Nurminen, joka toivoo isoja uudistuksia valmisteltavan yhteistyössä.

Lue lisää aiheesta 3.6 Alueviestistä.

Punkalaitumen Sanomat 23.4.2015

Martti, Pertti, Arto ja Ilmari eduskuntaan

Lounais-Pirkanmaan kunnat Sastamala ja Punkalaidun nappasivat eduskuntavaalien ”jättipotin”. Alle 30 000 asukkaan alueelta eduskuntaan valittiin peräti neljä ehdokasta. Valtakirjan kansalta saivat Martti Mölsä (ps), Pertti Hakanen (kesk), Arto Satonen (kok) ja Ilmari Nurminen (sdp).

Eduskuntavaalien yhteinen nimittäjä Pirkanmaalla oli tasaisuus. Seutukunnan läpimenijät mahtuivat 632 äänen sisään. Eniten ääniä nelikosta sai Arto Satonen, jonka äänimäärä oli 5 339. Ilmari Nurminen keräsi 5 079 ja Martti Mölsä 5 041 ääntä. Pertti Hakasen äänimäärä oli 4 707.

Punkalaitumella Perussuomalaiset säilyttivät suurimman eduskuntapuoleen asemansa Martti Mölsän 716 äänen turvin. Puolueen kokonaisäänimäärä oli 802 ja kannatus 42,9 %. Nousua kannatuksessa oli 0,5%.

Toiseksi suurimman puolueen aseman otti Keskusta 503 äänellä ja 26,9 % kannatuksella. Ylivoimainen ääniharava oli Pertti Hakanen 344 äänellä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna Keskustan kannatus nousi 2,2 %.

Kokoomus sai 11,5 % kannatuksen, jossa laskua oli 3,1 %. Yhteenlaskettu äänimäärä oli 216, joista Arto Satonen sai 143.

Sosialidemokraatit kasvattivat Punkalaitumella kannatustaan 1,4 % ja eniten ääniä keräsi ensikertalaisena eduskuntaan valituksi tullut Ilmari Nurminen. Nurmisen äänimäärä oli 119. Puolueen osuus äänistä oli 10,6 %.

Pienistä puolueista Vasemmistoliitto sai 4,1 prosentin kannatuksen ja 76 ääntä, Vihreät 34 ääntä ja 1,8 % kannatuksen. Kristillisdemokraattien kannatusprosentti oli 1,3 ja äänimäärä 24. Itsenäisyyspuolue sai 12 ääntä, Piraattipuolue 3 sekä Kommunistinen Työväenpuolue ja Pirkanmaan Sitoutumattomat kumpikin yhden äänen.

Pirkanmaalta eduskuntaan valittiin vertausluvun mukaisessa järjestyksessä Sofia Vikman (kok) 9 455, Sanna Marin (sdp) 10 904, Lea Mäkipää (ps) 6 123, Mikko Alatalo (kesk) 6 746, Satu Hassi (vihr) 6 318, Pauli Kiuru (kok) 5 725, Pia Viitanen (sdp) 8 456, Sami Savio (ps) 5 267, Arto Pirttilahti (kesk) 6 627, Anna Kontula (vas) 7 763, Harri Jaskari (kok) 5 465, Jukka Gustafsson (sdp) 6 788, Martti Mölsä (ps) 5 041, Pertti Hakanen (kesk) 4 707, Olli-Poika Parviainen (vihr) 4 435, Arto Satonen (kok) 5 339, Ilmari Nurminen (sdp) 5 079, Sari Tanus (kd) 2 593 ja Tiina Elovaara (ps) 4 093.

Punkalaitumella äänioikeuttaan käytti 1 880 kuntalaista. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 1 871, hylättyjä ääniä oli yhdeksän. Äänestysprosentti oli 73,8. Pirkanmaalla punkalaitumelaiset olivat toiseksi ahkerimpia äänestäjiä. Ahkerimpia oltiin Lempäälässä. Neljä vuotta sitten paikkakunnan äänestysprosentti oli 72,3.

Äänimäärä nousi

Kansanedustaja Martti Mölsän (ps) takkahuoneessa oli sunnuntain vaali-iltana odottava tunnelma. Vaalikampanjan aikana oli vahvistunut näkemys, että 63-vuotiaalla rakennusmestarilla on kannatusta myös toiselle kaudelle. Äänestäjät uusivatkin edustajan mandaatin 5 041 äänellä.

– Totta kai läpimeno ja äänimäärän nousu tuntuvat hyviltä, kun kerran kisaan on tosissaan lähdetty, tuumii Martti Mölsä. – Ajatus oli, että jonkun verran äänimäärä kasvaisi.

Jatkokaudella Mölsän ”punaisena lankana” ovat vaalikentiltä tutut teemat. – Pienyrittäjien toimintaan liittyvää byrokratiaa on purettava ja työllistäviä edellytyksiä parannettava erilaisilla porkkanoilla, ja ALV:n alarajaa nostettava. Ulkomaille meneviä rahavirtoja on myös tarkasteltava kriittisesti.

Lounais-Pirkanmaa sai vaaleissa neljän kansanedustajan ”jättipotin”. Sitä Mölsä pitää alueellisen kehittämisen mahdollisuutena. – Seutukunnalla on ainakin saatava Punkalaitumen ja Sastamalan välinen tieyhteys kuntoon.

Valtakunnan tasolla hän toteaa Perussuomalaisilla olevan vahva tahto hallitusvastuuseen. – Ilman muuta olemme menossa hallitukseen. Hallituskumppaneista on vielä kuitenkin aikaista sanoa mitään. Demarit kyllä hävisivät vaaleissa eniten.

– Äänestäjille kuuluu tietysti suurin kiitos mutta myös aktiivisille vaalityöntekijöille, Martti Mölsä kiittelee.

Tyrvään Sanomat 13.4.2015

Pk-yrittäjyydelle tilaa ja tukea

Punkalaitumelainen perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä uskoo vankasti pienen ja keskisuuren teollisuuden voimaan etsittäessä tietä Suomen uuteen nousuun.

Toiselle eduskuntakaudelle pyrkivä Mölsä sanoo, että pk-yrittäjyydelle pitää luoda tilaa ja mahdollisuuksia muun muassa lupabyrokratiaa helpottamalla sekä tukipolitiikalla.

– Pk-sektorille on kohdistettava tukipolitiikkaa vähintään samassa suhteessa kuin suuryrityksiin, Mölsä vaatii.

Konkreettisena toimena Mölsä korottaisi liiketoiminnan arvonlisäveron alarajaa 20 000 euroon, ja 40 000 euroon saakka veroa pitäisi huojentaa. Nämä toimenpiteet edesauttaisivat pk-yrityksiä ja rohkaisivat muun muassa työttömiä, jotka harkitsevat yrittäjyyttä.

Ensi vaalikaudella eduskunnan eteen tulee miljardiluokan säästöpakko. Martti Mölsän säästölistan kärjessä ovat ulkomaille suunnatut 4-5 miljardin euron rahavirrat.

– Kehitysapua ja pakolaispolitiikkaa on muutettava. Kehitysmaita voidaan auttaa suoran rahatuen sijaan suomalaisella teknologialla. Rahan kohdetta on vaikea kontrolloida, mutta osaamisen vieminen työllistää ja parantaa siten ostovoimaa kotimaassa, Mölsä pohtii.

Kehitysapuvaroista, maahanmuuttopolitiikan korjausliikkeistä, Eu-jäsenmaksuista ja muutamista muista kohteista Mölsä laskee syntyvän valtiontalouteen ainakin 2 miljardin säästöt.

Punkalaitumen Sanomat 10.4.2015

Suomi saatava kuntoon, keinoista eri mieltä

Suomen talous ja työllisyys olisi saatava pikaisesti kasvu-uralle, totesivat kaikki kunnantalolla 31.3. järjestettyyn vaalipaneeliin osallistuneet ehdokkaat. Keinot Suomi-neidon nostamiseksi suosta vaihtelivatkin sitten ehdokkaasta ja puolueesta riippuen. Paikallisesti yleisön mieliä lämmitti varmasti se, että yhtä mieltä oltiin haja-asutusalueen tiestön pikaisesta kunnostustarpeesta.

Punkalaitumen poliittisten järjestöjen yhteisesti organisoimaan vaalipaneeliin osallistuivat ehdokkaat Minna-Maria Solanterä (VAS) Valkeakoskelta, Ilmari Nurminen (SDP) Sastamalasta, Pertti Hakanen (KESK) Sastamalasta, Martti Mölsä (PS) Punkalaitumelta sekä Arto Satonen (KOK) Sastamalasta.

Ehdokkaat joutuivat ottamaan kantaa taloutta, työllisyyttä sekä turvallisuutta ja sote-asioita koskeviin kysymyksiin. Lisäksi käytiin lyhyitä KYLLÄ/EI -äänestyksiä eri aiheista. Myös salintäysi yleisö pääsi kysymään ehdokkailta itseään askarruttavista aiheista ja kommentoimaan käytyä keskustelua. Paneelin juontajana toimi päätoimittaja Juha Aro ja ehdokkaiden vastausaikaa säädelleenä ”Kello-Kallena” Timo Karunen.

Velkaa vai ei?

Ehdokkaiden ratkaisut Suomen talouden tilan kohentamisesta olivat jonkin verran erilaisia. Vasemmistoliiton Minna-Maria Solanterä totesi, että Suomen velkaantuneisuus lähestyy EU:n asettamaa kriisirajaa mutta oli silti valmis lisälainanottoon, jotta ”pyörät laitetaan pyörimään”. – Nyt otamme velkaa sen verran kuin maksamme työttömyyskorvauksia. Ei siinä ole järkeä. Velkaa on otettava niin, että ihmiset pääsevät töihin. Yhteiskunta ei kestä viiden miljardin velanottoa, jotta ihmiset voisivat olla kotona.

– Talouden tila on huolestuttava. Sopeuttamistarve on neljä miljardia. Siitä kolme neljäsosaa tehdään rakenteellisilla uudistuksilla ja loput veroratkaisulla, joissa pieni- ja keskituloiset otetaan huomioon. Pääomaveron progressiiviseen korotukseen olemme valmiit, sanoi Ilmari Nurminen.

Keskustan Pertti Hakanen myönsi, ettei velkaantumista pysäytetä nopeasti mutta välittömästi vaalien jälkeen olisi löydettävä suunta talouden oikaisemiseksi. – Kannustavuutta yrittäjyyteen, byrokratian vähentämistä ja 200 000 uutta työpaikkaa kymmenessä vuodessa etenkin biotalouteen. Näissä vaaleissa päätetään, tehdäänkö siitä uusi menestystarina Suomeen.

– Velkaantumista ei voida enää jatkaa. Verojen painotusta voidaan siirtää ja varallisuusvero palauttaa. Taloutta pitää tasapainottaa leikkaamalla ulkomaille maksettavia rahoja, totesi Martti Mölsä.

– Suomi on elvyttänyt vuodesta 2008 lähtien enemmän kuin yksikään maa Euroopassa ja vielä täällä joku esittää, että lisää velkaa on otettava. Nyt pitää tehdä kuuden miljardin tasapainotuspaketti ja samalla on saatava vienti vetämään ja talous nousuun. Matala palkkaratkaisu, johon voidaan kytkeä tuloveron kevennyksiä sekä indeksien jäädytys, joka ei koske työeläkkeitä, palkkaratkaisun tasolle, Arto Satonen luetteli.

Verotukseen liittyen esiin nousi yllättäen myös alkoholin verotus ja Viron ”viinaralli”. – Alkoholiveron alentaminen toisi meille lisää euroja. Nythän ne eurot menevät Viroon, totesi Minna-Maria Solanterä. Panelistit suhtautuivat veronlaskuun myönteisesti nostamalla vihreät kortit esiin.

– Ravintolatarjoiluista alkoholiveroa voisi laskea, tuumi Pertti Hakanen. Arto Satonenkin näki Viron viinarallin haitallisena. Hän tosin pelkäsi veron laskun lisäävän alkoholin aiheuttamia sairauksia.

– Verotusta voisi kehittää siihen suuntaan, että kulutusta voitaisiin ohjata paikkoihin, joissa on valvontaa. Nykyinen järjestelmä, jossa haetaan suuria määriä alkoholia Virosta, ei ole hyvä, totesi Ilmari Nurminen.

Martti Mölsä kaipasi alkoholipolitiikkaan muitakin vaihtoehtoja, kuin verotus. – Siihen tulisi pyrkiä, että alkoholi ostettaisiin Suomesta.

Maatalouden tulevaisuus huoletti

Panelistit pohtivat myös maatalousyrittäjyyden haasteita. – Tiloilla nuorilla yrittäjillä, jotka ovat juuri investoineet runsaasti, on todellinen kannattavuusongelma. Meidän tuotteistuksessamme euroja ei ole jaettu tasavertaisesti. Suomeen pitää saada rehellinen ja reilu keskustelu siitä, miten ruokaketju toimii, vaati Pertti Hakanen.

– Kotimainen uusiutuva energia eri muodoissaan on suuri asia maaseutumaisessa kunnassa. Valitettavasti byrokratiaa on lisätty tässäkin, sanoi Martti Mölsä.

Arto Satonen näki kotimaisen bioenergia hyödyllisenä mutta muistutti samalla, että myös metsänjalostusteollisuuden puunsaanti on turvattava. – Jos Suomeen ollaan tekemässä suuria investointeja sellupuolelle, on sekin otettava vakavasti huomioon. Maatalouden kannattavuuden osalta järjestelmä on saatava toimimaan niin, että koko ruokaketju pärjää. Vienti ja Kiinan markkinoiden avautuminen ovat mahdollisuuksia.

– Kuluttajana haluaisin, että luomuruoka ei aina olisi kalliimpaa. Luomutuotteet olisivat puhdas ja tunnettu vientituote, totesi Minna-Maria Solanterä.

Ilmari Nurminen kannatti tuottajalle suurempaa osaa ruoan hinnasta. – Byrokratiaa olisi myös karsittava maataloudesta. Maakuntamalli tulossa soteen?

Seuraavalla hallituskaudella edessä oleva sote-uudistus todettiin paneelissa merkittäväksi. Näkemyseroja syntyi siitä, tuotetaanko palvelut pelkästään julkisen tahon toimesta vai voivatko mukana olla myös yksityiset yritykset.

– Monikansallisia hoiva- ja hoitoyrityksiä ei saa päästää palveluiden tuottajaksi. Lakiin on saatava merkintä lähipalveluperiaatteesta, jotta tuetaan myös maakunnan tuottajia. Suora demokratia on ainoa keino, jolla tulevalla sote-alueella varmistetaan demokratian toteutuminen, totesi Ilmari Nurminen.

Pertti Hakasen mielestä terveyden ja hyvinvoinnin eroja tulisi kaventaa Suomessa. – Peruspalvelut tulee löytyä lähipalveluna. Uusi malli on luotava kuntia kuullen ja aidosti.

– Tarvitaan selvä tilaaja-tuottaja -malli, on se sitten piirikunta-, kotikunta- tai maakuntamalli. Kilpailun tulee toteutua, vain sitä kautta syntyy säästöjä. Monopolissa kustannukset eivät pysy hallinnassa, sanoi Martti Mölsä.

Arto Satosen mukaan sote-uudistuksessa ollaan menossa kohti maakuntamallia. – Se on varmaan lähtökohtaisesti ainoa, mitä kohti mennään, vaikka näenkin siinä kolme riskiä: kokonaisveroasteen nousu, kilpailun toteutuminen ja lähipalveluiden toiminta. Voiko maakunnan suuruinen yhtymä taata lähipalvelut?

– Sosiaalipalvelut on uudistuksessa unohdettu lähes kokonaan, vaikka ne ovat tärkeitä lähipalveluita ennaltaehkäisyn kannalta. Nykyiset laskelmat rankaisevat kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Ne kunnat, jotka ovat eläneet kuin pellossa, voittavat, harmitteli Minna-Maria Solanterä.

Nato sai kannatusta vain Satoselta

Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi ja sen vaikutukset Suomen turvallisuuteen nousi myös keskusteluun. Minna-Maria Solanterän mukaan maahan ei kohditu sotilaallista uhkaa. – Ei edes Ruotsista. Pidetään hyvät välit naapurimaihin ja keskusteluyhteys kunnossa, se on parasta ennaltaehkäisyä. Natoon liittyminen olisi suuri ulkoinen uhka.

– Venäjän tilannetta täytyy seurata mutta en kannata Naton jäsenyyttä. Meidän turvallisuutemme kannalta kaikista keskeisintä on liittoutumattomuus ja oma puolustus, totesi Ilmari Nurminen.

Pertti Hakanen piti kyberuhkaa merkittävimpänä turvallisuusriskinä. – Tietojärjestelmistämme paljastuu lähes joka päivä aukkoja, joiden kautta niihin päästään hyökkäämään. Hyvä yhteistyö, liittoutumattomuus ja vahva maanpuolustustahto ovat keskeisiä turvallisuuden kannalta.

– Huoltovarmuus on pidettävä kunnossa ja omia Puolustusvoimia vahvistettava. Tässä vaiheessa ei Natoon kannata yrittää, se olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Jäsenyydestä päättää kuitenkin kansa, Martti Mölsä muistutti.

Suomen Nato-jäsenyyden puolesta liputti panelisteista ainoastaan Arto Satonen. – Kun valtion rajoja aletaan muuttamaan, on kyse isosta asiasta. Natoon olisi pitänyt liittyä jo Jeltsinin aikana mutta lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että Natoon pitää liittyä edelleen. Mandaatti jäsenyyteen tulee kansalta.

SuurTampere 25.3.2015

Missä ovat meidän rahamme?

Eikö se riitä, että EU asettaa meille aivan riittävästi rajoituksia direktiiveillään mm. ilmasto- ja ympäristönsuojelulla. Ei, koska Suomi taas ihan itse asetti itselleen lisärajoituksia ja lisäkuormaa hyväksymällä ilmastolain. Tästä seuraa se, että julkishallinto ja byrokratia paisuu. Vain perussuomalaiset olivat yhtenä rintamana lain hylkäämisen kannalla.

Tämä jatkuva lisäkuorma tuo valitettavasti meille suomalaisille lisää veroja ja ostovoima heikkenee. Siksi jo osa veronmaksukykyisintä porukkaa muuttaa ulkomaille ja monessa maassa ihmetellään sitä, mitä Suomessa tehdään niin väärin, ettei oman maan osa kansasta viihdy omassa synnyinmaassaan. Jos vielä hyväksytään se ajatus, että maastamuuttajat eivät ole se kaikkein aloitekyvyttömin, mielikuvituksettomin tai edes oppimattomin osa Suomen kansaa, niin mitä Suomi saa heidän tilalleen? Eikö Suomi olekaan hyvä paikka elää meille, jotka omalla työllämme ja yrittämisellä joudumme kustantamaan vastaavasti tänne tulevien eri ihmisryhmien elämisen? Ja tuntuuko, että Suomi ei moneen vuoteen ole ollut suomalaisia varten toimiva yhteiskunta?

Syvälle sydämeen sattuu, kun Suomessa työuransa tehnyt eläkeläinen maksaa viimeisillä senteillään kaupan kassalla alennusmyynnissä olevia elintarvikkeita ja samalle kassalle tulee suomenkieltä murtaen puhuva henkilö, jolla on maksuvalmiutta maksaa kaikki kalleimmat ostoksensa tuosta vaan. Joten sen sijaan, että puhutaan työvoimapulasta, olisi ehkä mietittävä keinoja, joilla Suomesta saataisiin tehtyä houkutteleva vaihtoehto meille suomalaisille.

Tänä vuonna, kun valtion velka ylittää 100 miljardin euron rajan, lähestymme EU:n asettamaa 60 % velkarajaa, jolloin siitä seuraa muiden asettamia pakotteita Suomen toiminnalle. Siis kaikki muut maat paitsi Kreikka tulee neuvomaan mistä leikataan. Eikö nyt kannattaisi ihan itse ottaa ne konstit käyttöön, joilla voimme rajoittaa niitä rahavirtoja maamme ulkopuolelle, joiden hyöty voidaan asettaa aina kyseenalaiseksi. Valtion budjettiin on tehtävä rakennemuutos. Leikkauslistan kärkeen on laitettava maailmanparantamiseen ohjautuvat budjettivarat: mm. EU:n jäsenmaksulisäys 0,5 mrd., maahanmuuton kokonaiskustannukset 1, 5 mrd., kehitysapu 1,2 mrd., Yhdistyneen Kuningaskunnan jäsenmaksukompensaatio 0,132 mrd., ilmasto- ja energiatuet noin 0,5 mrd. Nämä ovat yht. lähes 4 miljardia. Näistä voidaan heti leikata noin 2 miljardia euroa. Mutta muutos edellyttää toimia vaaliuurnalla.

Martti Mölsä

kansanedustaja (ps)

Punkalaidun

Punkalaitumen Sanomat 19.3.2015

Neljän vuoden tilinpäätös

Eduskunta jäi vaalitauolle lauantaina ristiriitaisissa tunnelmissa. Loppumetreillä tyylipisteitä ei liiemmälti jaettu lakiesitysten kaatuessa yksi toisensa jälkeen. Kansanedustajat Martti Mölsä (ps) ja Arto Satonen (kok) pohtivat torstaina ennen viimeistä kyselytuntia kulunutta neljää vuotta omien kokemustensa kautta.

– Vaalien jälkeen oli aika isot odotukset mutta kolmen ja puolen viikon hallitusneuvottelujen jälkeen kompromissiin lähdettiin epärealistisin perustein, sanoo Arto Satonen, joka oli tiiviisti mukana Kataisen ”six-packiä” synnytettäessä.

Hän myöntää, että myös Kokoomuksessa arviot Suomen talouden tilasta hallituskauden alussa olivat liian ruusuiset, muilla vielä ruusuisemmat. – Talouden tervehdyttämiseksi tehtiin ensimmäiset todelliset linjaukset viime vuoden alussa, jolloin Vasemmistoliitto lähti hallituksesta. Näin kaikki isot asiat olivat loppuvaiheessa kesken, vaikka pitäisi olla päinvastoin.

– Hallitus pystyi kyllä tekemään 5,2 miljardin tasapainotuksen talouteen mutta samaan aikaan ”maali” liikkui koko ajan. Päättäjät ovat yleisellä tasolla kriisitietoisia mutta silti uudistuksia on ollut vaikea saada läpi. Kuntien tehtävistä karsittaessa tavoitteena oli miljardin säästö, ministeriöiltä löytyi vain 320 miljoonaa. Ei selvästikään tajuttu, missä tilanteessa ollaan. Sitä ihmettelen edelleen.

Satosen analyysi menneestä vaalikaudesta on tyly. – Sellainen fiilis tulee, että puutetta porukasta, joka osaa miellyttää kansaa, ei ole mutta vastuunkantajien jono on lyhkäinen. Talouden tilanne ei ole yhdenkään hallituksen syy, vaan johtuu globaalin kilpailukyvyn romahduksesta. Poliittinen ongelma syntyy siitä, miten järjestelmä tilanteessa toimii. Siinä on petrattavaa.

Hallitus kaavaili alkumetreillään sekä kunta- että soteuudistusta. Molemmat kaatuivat. – Kuntarakenneuudistusta yritettäessä ei älytty, kuinka tärkeä asia kotikunta on ihmisille. Se arvioitiin väärin. Soteuudistus oli älyttömän vaikea harjoitus, joka kaatui perustuslakiin, vaikka yhteistä tahtoa asian eteenpäin viemiseksi olikin.

Vaalikauden onnistumisiksi Satonen listaa maa- ja metsätalouspolitiikan onnistumisen EU:n suuntaan, eläkeuudistuksen teon, alv:n alarajan noston sekä kotimaisen energian käytön lisäämisen.

– Henkilökohtaisiksi onnistumisiksi luen Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan siirtoviemärin ja vesijohdon valtiorahoituksen sekä ammustuotannon käynnistymisen Nammon toimesta Sastamalassa. Punkalaitumen vastaanottokeskuksen lakkauttaminen taas on asia, joka jäi harmittamaan. Se oli äärimmäisen huonoa hallintoa, Satonen puuskahtaa.

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttui nopeasti Ukrainan kriisin myötä. – Neljä vuotta sitten ei olisi uskonut, että ollaan tilanteessa, jossa naapurissa siirrellään rajoja. Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa mutta tilanne on olennaisesti muuttunut. Emme voi tuudittautua tunteeseen, ettei meille mitään tapahdu. Olen tyytyväinen, että Kanervan parlamentaarinen työryhmä hyväksyi Puolustusvoimien rahoitukseen 50 miljoonan tasokorotuksen vuotta kohti.

Satonen kuuluu Suomen Nato-jäsenyyden kannattajiin. – Jäsenyys on mahdollista kuitenkin vain kansanäänestyksen kautta. Menneeseen vaalikauteen mahtui myös runsaasti henkilömuutoksia. Jyrki Katainen siirtyi Brysseliin komissaariksi ja hänen tilalleen tuli Alexander Stubb. Samassa yhteydessä Arto Satonen nousi Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. – Ryhmän puheenjohtajan rooli on ollut erittäin mielenkiintoinen mutta työllistävä. Helppoa työ ei ole ollut ja se on vienyt paljon aikaa mutta vaikuttamisen kannalta pesti on hyvä, Arto Satonen sanoo.

KELA-aloite suurin menestys

Kansanedustaja Martti Mölsä istuu lähes tyhjillään olevassa työhuoneessaan ennen viimeisen kyselytunnin alkua. Eduskuntatalo sulki ovensa viime lauantaina ja siellä toteutetaan mittava peruskorjaus, jonka vuoksi eduskunta pääsee takaisin ”kotiinsa” vasta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Mölsä kuuluu peruskorjausta valvovaan toimikuntaan.

Kun punkalaitumelainen rakennusmestari neljä vuotta sitten valittiin Arkadianmäelle, oli edessä melkoinen hullunmylly. – Alkumetreillä kaikki oli uutta ja kaikki asiat opeteltava. Mediahuomio oli valtava, koska Perussuomalaisten eduskuntaryhmän odotettiin hajoavan heti kättelyssä. Mutta ryhmä on ollut yhtenäinen. Ainoastaan James Hirvisaari aiheutti itse oman erottamisensa.

– Kansanedustajan toimi on täyttä työtä. Mediassa annettu kuva on aika väärä. Itse olen istunut kahdessa valiokunnassa ja niiden päälle on täysistunnot. Päivät ovat pitkiä, aina ei edes tahdo ehtiä syömään kunnolla, Mölsä tuumii.

Ensimmäisen kauden edustajana Mölsä on tehtaillut joukon laki-, talousarvio- ja toimenpidealoitteita sekä tehnyt kirjallisia kysymyksiä. Televisioitavilla kyselytunneillakin hän on päässyt muutaman kerran ääneen.

– Lakialoitteista suurin menestys oli KELA:n veteraaniavustukseen oikeutettujen sotaveteraanien osoitetietojen luovuttaminen kuntien käyttöön. Aiemmin niitä ei saanut luovuttaa, koska osoitteet olivat salaista tietoa. Tein asiasta ensin kirjallisen kysymyksen. Se ei johtanut toimenpiteisiin, jonka jälkeen kirjoittelin lehtiin ja tein lakialoitteen, jolloin ministerikin havahtui asiaa ja muutos saatiin aikaan, Mölsä toteaa tyytyväisenä.

Kuluneen vaalikauden aikana huonona hän pitää sitä, että teollisuuden niskaan on sälytetty lisäkuormaa ympäristömääräyksillä (mm. ilmastolaki ym. BAT -päätelmät) ja pienyrittäjien asema on heikentynyt. – Tuet ja helpotukset menevät suuryrityksille, vaikka ne irtisanovat saman verran, mitä pienyritykset palkkaavat. Kaikki tämä heikentää myös maaseudulla harjoitettavaa yrittäjyyttä, sekä maatalousyrittäjän lisäelinkeinoa puhumattakaan maatalouden harjoittamisesta.

Hallituksen rakenneuudistusten kaatumista Mölsä pitää hyvänä. – Sote- ja kuntauudistus eivät olisi tuoneet säästöjä. Soteuudistuksessa valmistelukin meni täydellisesti pieleen. Ensin olisi pitänyt selvittää uudistuksen perustuslainmukaisuus, kun näin ei tehty, valui paljon työtä hukkaan.

– Normitalkoistakin eli turhan byrokratian purkamisesta, puhuttiin vaalikauden aluksi mutta byrokratia on vain lisääntynyt. Sitä on vaikea purkaa, koska iso osa siitä tulee EU:sta ja me suomalaiset pistämme vielä paremmaksi.

Myös Mölsä kertoo olleensa mukana edesauttamassa alueellisen vesihuoltohankkeen saamaa rahoitusta sekä ammustuotannon jatkamista Sastamalassa. – Vastaanottokeskusta ja Huittisten vankilaakin olin mukana pelastamassa, mutta niissä ei onnistuttu.

Suomen turvallisuusympäristön Mölsä kokee haastavaksi. – Jos muutama vuosi sitten olisi tiedetty, että muutos on tällainen, Puolustusvoimilta olisi tuskin leikattu ja Ottawan sopimuskin olisi otettu tarkasteluun. Mutta silloin kuviteltiin, ettei sotaa voi enää tulla Suomen rajojen tuntumaan.

– Uhkakuva on, että EU-pakotteiden myötä tilanne Venäjän suuntaan pahenee. Venäjän taloudellinen romahdus voi johtaa siihen, että heidän on löydettävä yhteinen vihollinen. ”Taloussodan” myötä se on EU, Martti Mölsä varoittelee.

Aamulehti 15.1.2015

Suomen ja Ruotsin pitäisi lähestyä Venäjää ilman Brysselin ohjeita

Ilmari Salomiehen Suomen kirkon historiassa elää tarina rauhanvaltuuskunnan neuvottelumatkalta Moskovaan vuonna 1557. Mukana olivat Ruotsin arkkipiispa Lauretius Petri ja Turun piispa Mikael Agricola . Tehtävänä oli solmia rauha. Venäjän tsaari Iivana Julma tarjosi valtuuskunnalle komean aterian. Tsaarin päähänpistosta Venäjän patriarkka ja Ruotsin arkkipiispa pantiin väittelemään uskonasioista. Kun korkeat kirkonmiehet eivät ymmärtäneet toistensa kieltä eikä patriarkka osannut saksaa, jota arkkipiispa ehdotti kieleksi, väittely suoritettiin kreikaksi. Kun tsaari puolestaan ei kreikkaa ymmärtänyt, hankittiin tulkki selostamaan hänelle keskustelua.

Väittely ei ehtinyt kovin pitkälle, kun Agricola purskahti nauruun. Tsaari kysyi syytä. Agricola sanoi, ettei tulkki osaa ollenkaan kreikkaa, vaan panee omiaan. Agricola oli ainut, joka osasi sekä venäjää että kreikkaa. Peläten tsaarin julmaa vihaa tulkkiparka ei ollut uskaltanut kieltäytyä. Tilanne laukesi hilpeästi, ja kaikki saivat pitää päänsä. Agricola tosin kuoli samalla matkalla Kuolemanjärvellä 9.4.1557 ehdittyään Suomen rajojen sisäpuolelle, mutta ei siitä syystä, että nauroi.
Maailma elää tällä hetkellä kuuman sodan partaalla. Saksan liittokansleri Angela Merkel on jo huomannut, etteivät pakotteet Venäjää kohtaan johda tilanteen normalisoitumiseen. Ne näyttävät johtavan Venäjän talouden luhistumiseen ja sitä kautta koko Euroopan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja maakohtaisiin konflikteihin.

Suomessa ulkopolitiikasta päättäminen on annettu nyt Brysselin herroille hyvien idänsuhteiden uhallakin. Ollaan mukana EU:ssa ja haikaillaan Natoon. Samalla uskotaan, että ”Venäjä tarvitsee EU:ta päästäkseen taas jaloilleen”, kuten Annika Hedberg kirjoittaa (AL 3.1.). Ei tarvitse, koska venäläiset ovat toista mieltä johtajineen. Euroopan poliittisen ilmapiirin jännittymisen myötä Putin voi todeta, kuten Stalin aikoinaan määritellessään Neuvostoliiton ohjelmaa: ”Yhtään vaaksaa omaa maata emme kenellekään luovuta, yhtään tuumaa vierasta maata emme keneltäkään tahdo”.
Suomen ja Ruotsin pitäisikin lähettää itsenäinen ihan oma valtuuskunta neuvottelemaan meidän turvallisuutemme vuoksi ulkopoliittisista asioista ilman Brysselin herrojen ohjeita. Otetaan tällä kertaa hyvät tulkit mukaan. Ehkä Putin saataisiin sittenkin nauramaan salaliittoteorioille?


kansanedustaja (ps)
Punkalaidun

Punkalaitumen Sanomat 27.11.2014

Ministerit nakkikioskin jonossa

Eduskunnassa käytiin 20.11.2014 ajankohtaiskeskustelu Suomen maaseutupolitiikasta. Keskustelualoitteen tekivät perussuomalaiset. Lähtökohtana oli se, että Suomen nykyinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on siirretty sekä keskitetty maataloushallintoa Etelä-Suomeen ja sen kasvukeskuksiin. Vilkkaan keskustelun lomassa ministerit Orpo ja Vapaavuori maalailivat romanttisia kuvia maaseudun mahdollisuuksista ja jopa tunnustivat, että ongelmiakin on. Ajankohtaiskeskustelua suuremman huomion viime viikolla eduskunnassa sai kyselytunnilla esillä ollut EU-komission tukipaketti Baltian maiden maidontuottajille. Tässä vaiheessa on syytä muistella menneitä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) totesi 26.9.2012 ilmestyneessä Aamulehdessä, että pienen on turha pullistella. Kyse oli EU:n maatalousbudjetin rahoituskehyksistä vuosille 2014 - 2020. Ministeri Koskinen totesi myös, että "tämä on vähän niin kuin nakkikioskin jonossa. Pienen on turha pullistella liikaa. Parempi katsoa löytyykö kavereita, jos on vähän vaikeampi tilanne edessä". Nakkikioskin jonossa jaettiin muun muassa maataloustukia. Kuten tiedämme, Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 tekemä rahoituskehysratkaisu merkitsee, että maatalouden EU-tuen kokonaismäärä laskee Suomessa vuoden 2011 hinnoin laskettuna hieman yli 3 % ohjelmakauteen 2007 – 2013 verrattuna.

Nykyinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) on ilmeisesti seissyt saman nakkikioskin jonossa, kuin edeltäjänsäkin. EU-komissio antaa Baltian maiden maidontuottajille yhteensä 28 miljoonan euron apupaketin Venäjän tuontikielloista aiheutuneiden menetysten vuoksi. Rahat jaetaan sen mukaan, paljonko Viro, Latvia ja Liettua ovat tuottaneet maitoa viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana. Liettua saa 14,1 miljoonaa, Latvia 7,7 miljoonaa ja Viro 6,9 miljoonaa euroa. Suomi ei saa senttiäkään! Espanjalaiset saavat tukea persikoilleen, puolalaiset omenoilleen ja baltit maidolleen, mutta Suomi ei saa mitään. Melko luotettavana pitämäni lähteen mukaan Italia on saanut korvauksia jopa juustolle, jota ei tiettävästi ole edes viety Venäjälle. Tällaisessa sakissa me toimimme ja olemme joutuneet tämän hullunmyllyn maksumiehiksi. Suomen EU-jäsenmaksu tuplaantuu ja vaikutusvalta ministerineuvostossa puolittuu. Lisäksi Kreikan seuraava tukipaketti on tulossa, eikä euroalueen kriisillä ole loppua näkyvissä.

Muistutuksen vuoksi: Meille suomalaisille riittävä hyvän tahdon kohde on oma maamme ja sen kansalaiset, ei EU tai muiden maiden velat.

Martti Mölsä

Aamulehti 3.10.2014

Vihreiden pitkä hallituskausi tuli Suomelle erittäin kalliiksi

Ympäristöministeri Ville Niinistö lähti, mutta hänen ja puolueensa aiheuttamien vaurioiden korjaus kestää pitkään. Tässä esimerkki siitä, mitä pitkillä hallitusohjelmilla voidaan saada aikaiseksi, jos ja kun korjausliikkeitä ei voida kesken kauden tehdä. Kun Vihreät otettiin hallitukseen, he saivat vahvan otteen suomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan romuttamiseen. Ratkaisevaa oli se, että he vaativat ettei uusia ydinvoimalupia myönnetä. Sillä sinetöitiin se, että hallituksesta on helppo lähteä, kun tuhotyöt on ensin tehty. Nyt he yrittävät korjata puolueensa imagovaurioita ennen vaaleja. Siihen on varattu 6 kuukautta ja siksi ennenaikaisia vaaleja ei tule.

Vuosittain jopa 8,5 miljardia euroa valuu tuontienergiaan. Suurin osa tästä kohdistuu Venäjältä tuotavaan kivihiileen, kaasuun ja öljyyn. Kataisen hallituksen aikana kotimaista energiatuotantoa on ajettu voimakkaasti alas ja kivihiilen tuonti on vastaavasti kasvanut. Kivihiilen hinta on pudonnut nopeasti amerikkalaisen liuskekaasun tultua markkinoille. Suomessa hallituksen kiristävä linja on kohdistunut maamme energiatuotantoon, turpeenkin verotusta on kiristetty ja biomassan tukia vähennetty, vaikka asiantuntijat vaativat kotimaisen energian turvaamista. Suuri asia oli ministeri Niinistön ajama ympäristönsuojelulain 13 §, koskien luontoarvojen määrittelemistä. Pykälän tarkoitushan on lopettaa turvetuotanto kokonaan Suomessa, koska turve ei ole tämän hallituksen käsityksen mukaan uusiutuvaa energiaa. Ei ole kivihiilikään, mutta hyvin se heille kelpaa.

Tietämättä Vihreiden osuutta TVO:n ydinvoimalupa-asiaan, ihmeellistä on se, kuinka TVO:n kotimaiselle ydinvoimalle ei jatkolupaa heltiä, vaikka se jo kerran heidänkin toimesta hyväksyttiin. Tässähän olisi kysymys suomalaisten yritysten täydestä omistusosuudesta. Rosatom ei sitä ole ja siksi sitä en voi hyväksyä.

Kotimaisuusasteen kohottaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Perussuomalaiset ovat kotimaisesta energiasta jaksaneet puhua jatkuvasti, koska työpaikkoja ei synny tuonnilla.

Martti Mölsä